Jobiekonomia

Hyödyllistä työtä on aina ollut enemmän kuin työpaikkoja. Vanhus kaipaa seuraa, aita odottaa maalaajaa, lukiolainen tarvitsee apua matematiikassa ja yrittäjä kaipaa ihmistä, joka osaa yhden asian, jota hän ei itse osaa. Suurin osa tästä työstä jää tekemättä. Syy ei ole tekijöiden puute, vaan se, että tekijää on liian vaivalloista löytää, hinnasta on hankala sopia ja paperit ovat työläämpiä kuin itse työ.

Työpaikka on keksintö, joka ratkaisi tämän ongelman osittain: se niputtaa työn isoiksi paketeiksi, joita on kannattavaa hallinnoida. Pienet työt ja ihmiset, jotka eivät mahdu kahdeksasta neljään -muottiin, jäävät pakettien ulkopuolelle.

Tekoäly poistaa ongelman juuresta. Se tuntee ihmisten tarpeet ja osaamisen, löytää tekijän sadasosasekunnissa, hinnoittelee, opettaa, hoitaa paperit ja kuittaa työn tehdyksi. Kun transaktiokustannukset putoavat lähelle nollaa, pienestäkin avusta tulee työtä ja jokaisesta ihmisestä tekijä.

Jobiekonomia on nimi tälle ajatukselle. Se ei synny kerralla valmiina. Se kasvaa kymmenistä erillisistä tekoälyavusteisista palveluista, kuten aikapankkien sovelluksista, kuntien kokeiluista, naapurustosovelluksista ja osuuskunnista. Ihmisten omat avustajat alkavat käyttää niitä ristiin, ja lopulta palvelut sulautuvat yhdeksi järjestelmäksi, jolla on yhteinen yksikkö, yhteiset säännöt ja yhteinen tavoite.

Alla olevat artikkelit kuvaavat jobiekonomian ideaalia eri näkökulmista:

1. 01 Jobiekonomian ylevät perusperiaatteet Jobiekonomia on työn järjestämisen tapa, jossa ihmiset tekevät hinnoiteltuja tehtäviä toisilleen ja tekoäly yhdistää tarpeet ja tekijät. Sen oikeutus…
2. 02 Jobiekonomia hyvinvointivaltion pelastajana Suomalainen hyvinvointivaltio rahoitetaan pääosin palkoista. Ansiotuloverot ja sosiaaliturvamaksut tuovat lähes 59 prosenttia verotuloista (ks…
3. 03 Jobiekonomia pitkäaikaistyöttömän aktivoijana Pitkäaikaistyöttömyydessä harvoin ongelmana on haluttomuus tehdä mitään. Useimmiten kynnys palata on vuosi vuodelta korkeampi. Ansioluettelossa on…
4. 04 Jobiekonomia erikoisosaajan silmin Erikoisosaajan työpäivä kuluu nykyään suurelta osin muuhun kuin siihen, missä hän on paras. Kokenut sähköasentaja ajaa, tilaa tarvikkeita, laskuttaa…
5. 05 Jobiekonomia lapsen silmin Jos kysyt kahdeksanvuotiaalta, mitä jobiekonomia on, vastaus voisi olla tällainen:

Taustaksi: Hyvinvointivaltio palkkakuitin varassa · Työn utopistinen tulevaisuus · Jobitalous