Konseptit / Työ ja hyvinvointivaltio
1990-luvun lama
1990-luvun lama oli Suomen itsenäisyyden ajan syvin rauhanajan talouskriisi vuosina 1990–1993. Taustalla olivat 1980-luvun rahoitusmarkkinoiden vapautumisesta seurannut luottokupla, Neuvostoliiton-kaupan romahdus, pankkikriisi ja markan devalvaatio.
Bruttokansantuote supistui kolmessa vuodessa yli kymmenen prosenttia. Työttömyysaste nousi noin kolmesta prosentista yli 16 prosenttiin vuositasolla vuoteen 1994 mennessä. Talous kääntyi nopeaan kasvuun vuosikymmenen puolivälissä, mutta työttömyys ei palannut laman edeltävälle tasolle. Pitkäaikais- ja rakennetyöttömyys jäivät pysyviksi ongelmiksi.
Laman jälkeen Suomi panosti koulutukseen ja osaamistalouteen. Strategia tuotti 2000-luvun menestyksen, mutta se myös keskitti työllisyyden tehtäviin, joihin tekoäly nyt kohdistuu.
Katso myös: Rakenteellinen työttömyys, Työturvallisuuskortti ja tulityökortti