/ Suomi

Tämä sanomalehti nettosi mainosrahaa valheilla

Turun Sanomien toimitus toteutti sunnuntaina monitasoisen journalistisen epäonnistumisen, joka ansaitsee julkista noottia sekä analyysiä.

TS:n nettilehden artikkeli "Valtion taloushallintoon 2 000 henkeä lisää" uutisoi mittavasta työntekijämäärän kasvusta valtion taloushallinnossa. (Jätän tarkoituksella linkittämättä artikkeliin.)

Väite on työntekijämäärän kasvusta on kuitenkin virheellinen. Tieto perustuu virheellisiin päätelmiin ja laiskaan toimitustyöhön, jonka ohella artikkeli sortuu tekemään perusteetonta kommentaaria. Ongelmaa pahentaa varsinaisen artikkelin piilottaminen maksumuurin taakse, sekä Turun Sanomien valahdus sensaatio-otsikointiin, jossa nettiuutiset otsikoidaan vetävimmän yksityiskohdan eikä pääsisällön mukaan.

Lehdissä on eroja.
Lehdissä on eroja. Kuvaajana @kalx2e

Lyhyt nettiartikkeli oli kirjoitettu tiiseriksi Turun Sanomien sunnuntaisen paperilehden artikkelille "Vähennetäänkö poliiseja, sairaanhoitajia vai opettajia". Nettilehteen siirtynyt lainaus taloushallinnon työntekijämäärän kasvusta oli vain pieni sivujuonne alkuperäisartikkelissa.

Artikkelin taustatietona oli Valtion työmarkkinalaitoksen julkaisemat ennakkotiedot valtion työntekijöistä sektoreittan vuodelta 2013. Lähdettä ei mainittu nettiartikkelissa. Tilasto osoitti virastotyypin Valtiovarainhoito, rahoitus ja vakuutuspalvelut työntekijämäärän kasvaneen ~6500 hengestä ~8500 henkeen.

2000 hengen kasvu työntekijämäärässä pääsisi itsessään Suomen 100 suurimman yrityksen listalle. Toimittajan hälytyskellot eivät kuitenkaan jättikasvun johdosta soineet, eikä asiasta tehty lisäselvityksiä.

Analyysiä hän kuitenkin toteutti. "Jos jostain pitäisi vähentää, pitäisikö Rinteen ehkä katsoa ensimmäiseksi omiin nurkkiin", hän ohjeisti valtiovarainministeriä varsinaisessa artikkelissaan.

Uutinen hurjasta työntekijämäärän kasvusta hermostutti sosiaalisen median libertaarit kuorovalitukseen. Uutinen sopi kuin nakutettu viime kuukaudet villinä käyneeseen keskusteluun julkishallinnon tehottomuudesta sekä turhasta ja vanhentuneesta sääntelystä.

Keskusteluketjut aiheen ympärillä omassa kaveripiirissäni olivat valtavan pitkiä ja valtaosalla keskustelijoista oli valmiit käsityksensä syyllisistä. Sormea osoiteltiin kaikkiin suuntiin. "Pitihän se arvata!", "Kreikan tiellä ollaan!".

Vaihe, jossa teen sen työn, jonka toimittajan olisi pitänyt tehdä

Luin uutisotsikon sunnuntaina, mutta en lukenut vielä tuolloin itse nettiartikkelin sisältöä. Mainitsin kyllä keskustelussa ääneen, että tuon tason kasvu tuntuu mahdottomalta ilman jonkinlaista muutosta tilastoinnissa.

Asia jäi sillä hetkellä sikseen, kunnes maanantain ja tiistain aikana törmäsin aiheeseen useita kertoja Facebookissa.

Tiistaina aamupäivällä osallistuin ensimmäiseen keskusteluun todeten, ettei mainittu kasvu voi olla todellista.

Epäuskoni ja asian laajan levikin seurauksena soitin valtiovarainministeriöön ja pyysin tietoa valtionhallinnon työntekijämääristä. Neuvotteleva virkamies Juha Halonen kertoi valtion taloushallinnon kokonaistyömäärän olevan n. 2000 henkilötyövuotta. Hän ei kuitenkaan osannut kertoa, missä olisi voinut tapahtua väitetty 2000 henkilötyövuoden kasvu. Hän kehotti kuitenkin olemaan yhteydessä Valtion työmarkkinalaitokseen.

Otin puhelun Turun Sanomiin, ja pääsin keskustelemaan itse toimittajan, Rami Niemisen kanssa. Nettiartikkelissa kirjoittajaa ei ollut nimetty (tsot, tsot), mutta toimituspäällikkö osasi antaa puhelimen oikealle henkilön käteen. Nieminen kertoi lähteenä olleen Valtion työmarkkinalaitoksen ennakkotiedot. Hän kertoi, ettei ollut taustoittanut numeroita tilastoa kummemmin. Mainitsin hänelle tässä vaiheessa, että tieto kannattaisi tarkistaa, sillä se ei voinut pitää paikkaansa.

En saanut puhelimitse kiinni työmarkkinalaitoksen henkilöstöä, joten lähetin sähköpostia Veli-Matti Lehtoselle, joka aiempina vuosina on vastannut ko. tilastoinnista:

Hei,

Turun Sanomat uutisoi sunnuntaina näkyvästi nettisivuillaan 2000 henkilön lisäyksestä valtion taloushallintoon, selvittämättä lainkaan asian taustaa.

Mistä johtuu 2000 työntekijän tilastokasvu ’valtiovarainhoito sekä vakuutus- ja rahoituspalvelu’-kategoriassa vuoden 2013 ennakkotiedoissa?

-Pasi Jokinen

Vastaus saapui klo 15.33:

Hei,

Ohessa Mika Happosen TS:lle lähettämä selvennysviesti.

Mika Happonen kirjoitti TS:lle:

Hei,

meidän näkökulmasta Niemisen tilastoista vetämät johtopäätökset ovat rohkeita ja myös harhanjohtavia. Olisi tosiaan hyvä, jos tarkennatte artikkelia.

Henkilöstömäärän muutos virastotyypissä ”Valtiovarainhoito, rahoitus ja vakuutuspalvelut” joulukuusta 2012 joulukuuhun 2013 johtuu siitä, että Tullihallitus ja Tullipiirit yhdistettiin Tulliksi vuoden 2013 alussa. Tullihallitus ja Tullipiirit kuuluivat vuonna 2012 virastotyyppiin ”Turvallisuustoiminta” ja Tulli kuuluu virastotyyppiin ”Valtiovarainhoito, rahoitus ja vakuutuspalvelut”. Henkilöstömäärän muutos virastotyypissä ”Valtiovarainhoito, rahoitus ja vakuutuspalvelut” johtuu siis virastoluokituksessa tapahtuneista muutoksista ja on luonteeltaan puhtaasti tekninen. Se myös selittää kaksi kolmasosaa virastotyypissä ”Turvallisuustoiminta” tapahtuneesta laskusta, joka myös on siltä osin tekninen muutos.

Tullihallituksessa ja Tullipiireissä oli joulukuussa 2012 yhteensä 2347 päätoimista henkilöä ja Tullin henkilöstömäärä oli 2319 joulukuussa 2013. Eli Tullissakin henkilöstömäärä vähentyi 2012-2013. Ohessa budjettitalouden henkilöstö virastoittain ja virastotyypeittäin joulukuussa 2012 ja 2013.

-Mika

Mitään todellista kasvua ei siis ollut tapahtunut. Pelkästään siirtymä tilaston yhdeltä riviltä toiselle.

Todellinen muutos

Turun Sanomien uutisoima muutos ~6500 henkilöstä ~8500 henkilöön oli siis seurausta 2000 henkilön siirtymästä yhdeltä tilastoriviltä toiselle. Näiden henkilöiden työpaikat ja työtehtävät pysyivät samana ja muutos tapahtui vain tilastoinnissa.

Todellista valtion taloushallinnon työmäärään kehistystä arvioi minulle Juha Halonen valtiokonttorilta.

Valtionvarainministeriön oman tilastoinnin mukaan valtion taloushallinnon töitä tehtiin viime vuonna n. 2000 henkilötyövuoden verran. Tähän lukemaan sisältyy myös esimiesten tekemät taloushallintotyöt, vaikka taloushallinto ei olisikaan heidän päätehtävänsä.

Työmäärä on Juha Halosen mukaan vähentynyt 16% vuosina 2003 - 2011. Työmäärää tullaan myös jatkossa kaventamaan. Tavoitteena on 28% vähennys vuodesta 2011 vuoteen 2020.

Huomioita, uskomuksia ja korjausehdotuksia

  • 2000 henkilön / yhden kolmanneksen muutos vuodessa on niin valtava, että toimittajan olisi täytynyt ymmärtää, ettei se voi pitää paikkaansa

  • Toimittajan olisi minimissään täytynyt selvittää, mistä kasvu olisi voinut johtua.

  • Toimittajan olisi täytynyt ehdottomasti pidättäytyä tekemästä analyysia, koska taustaa ei oltu selvitetty.

  • Korjaus uutiseen olisi pitänyt julkaista pikaisesti, ottaen huomioon uutisen aiheuttama vilkas keskustelu. Nyt väärään tieton perustuva keskustelu velloo toisen vuorokauden, eikä valtaosa lukijoista tule koskaan näkemään korjausta.

  • Turun Sanomien käytäntö kirjoittaa kärjistäviä ja sensaatiomaisia pikkutiisereitä paperilehden artikkeleista johtaa laadullisesti huonoon journalismiin.

  • Iltapäivälehti-tyyppinen otsikointi, linkkipyydystely, on ikävästi yleistynyt maakuntalehdissä. Se on omiaan johtamaan juuri tämän kaltaisiin ongelmatilanteisiin.

Turun Sanomien reaktio

Turun Sanomat ei reagoinut tiistai-iltaan mennessä korjauspyyntöön millään tavoin. Keskustelut Facebookissa ja Twitterissä käyvät aktiivisina.

Päivitys: Rami Niemisen vastine:

Niemisen vastine kirjoitukseen saapui sähköpostiini aamulla kello 9.22.

Freelance-toimittaja Pasi Jokinen vetää hieman mutkia suoriksi arvostellessaan Turun Sanomien sunnuntaista uutista. Jokinen arvostelee allekirjoittanutta puutteellisesta taustatyöstä, mutta tunnustaa samalla ettei ole edes lukenut artikkelia, jota arvostelee. Tietonsa hän on saanut keskusteltuaan kanssani puhelimessa.

On fakta, että valtion taloushallinto kasvoi parillatuhannella henkilöllä vuonna 2013. Lienee selvää, että osa on sisäisiä siirtymiä. Yhtenä selityksenä on tulliuudistus. Huomioitakoon, että kokonaisuutena valtion työntekijämäärä on siis vähentynyt hyvin vähän. Se on ristiriidassa sen kanssa, mitä mm. valtionvarainministeri Rinne vaatii. Tämä on myös pääasiallinen sanoma artikkelissa, jonka Jokinen voisi lukea esimerkiksi lähimmässä kirjastossa. Turun Sanomat on tekemässä tarkempaa jatkojuttua, joka paneutuu henkilöstöteemaan lähemmin.

Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että kirjoituksiani kritisoidaan. Keskustelu on hyväksi. Toivon kuitenkin, että jatkossa Jokinenkin tekee sen verran taustatyötä, että kirjoittaa nimeni oikein. Se ei ole Riku.

Rami Nieminen
rami.nieminen@ts.fi

Niemisen väite, etten ole lukenut artikkelia, ei pidä paikkaansa. Yritin ostaa lukuoikeuden artikkeliin Turun Sanomien verkkopalvelusta ennen keskusteluani Nimisen kanssa, mutta se ei ollut mahdollista. Sain kuitenkin artikkelin käsiini muuta kautta keskustelumme jälkeen, puoli vuorokautta ennen oman kirjoitukseni julkaisua.

Rami Niemisen nimi oli tosiaan alunperin kirjoitettu Rikuna, noin 3 minuutin ajan. Korjasin virheen heti julkaisun yhteydessä, mutta olin jo tässä vaiheessa ehtinyt lähettää sisällön Niemiselle sähköpostina. Korjasin samassa yhteydessä muutamia muita kirjoitusvirheitä sekä huonoja muotoiluja.

Kukin voi tehdä omat johtopäätöksensä Niemisen faktaväitteistä. Turun Sanomat ei ole tarkentanut eikä korjannut alkuperäistä artikkeliaan tässäkään vaiheessa.

-Pasi

Niemisen toinen vastine:

Kiitos vastineeni julkaisusta. Olet oikeassa, että jokainen vetäköön faktoistani omat johtopäätöksensä. Toivon vielä, että annat vastinetta jutussa myös omalle otsikollesi ja kerrot paljonko mainosrahaa TS tällä uutisella nettosi. Väitettä ei nykyisessä tekstissä todenneta.

Kirjoitukseni otsikointi satirisoi verkkolehtien huonoa otsikointitapaa. Se on minulta aivan yhtä huono ja halpa keino, kuin muiltakin toimijoilta, mutta koin sen tässä asiayhteydessä osuvaksi.

Mitä TS kirjoituksen sisältöön tulee, en usko sen olevan tietoista valehtelua, vaan seurausta laiskasta toimitustyöstä.

Mitä saadun mainosrahan määrään tulee, siihen en voi kommentoida. En kuitenkaan usko, että Fortumin, Oikotien ja Viking Linen mainokset Turun Sanomien sivustolla ovat esillä hyvää hyvyyttään.

Turun Sanomien oikaisu:

Turun Sanomat julkaisi oikaisunsa artikkeliin sivullansa tänään 28.8. klo 13.07. Oikaisussa pahoiteltiin, että jotkut lukijat olivat ymmärtäneet sisällön väärin. Virhettä TS ilmeisesti ei koe edelleenkään tehneensä.

Oikaisu oli kello 15.58 mennessä poistunut ts.fi-etusivulta. Linkki alkuperäisartikkeliin löytyy edelleen etusivulta "Viikon suosituimmat"-listalta. Korjaamattomana ja ilman tietoa oikaisusta. Oikaisuartikkeli ei myöskään löydy TS:n 'oikaisut'-listalta.

Esitin TS:n päätoimittajalle klo 16.00 toiveen, että alkuperäisartikkeliin merkittäisiin tieto oikaisusta tai tiedon virheellisyydestä. Korjaus klo 16.16: Alkuperäisartikkeliin lisätty linkki oikaisuun.

Muutokset artikkeliin:

  • 27.8. klo 03:34: Korjattu toimittajan nimi Riku:sta Rami:ksi.
  • 27.8. klo 09:07: Lisätty Niemisen 1. kommentti
  • 27.8. klo 09:51: Lisätty Niemisen 2. kommentti
  • 28.8. klo 10.11: Lisätty kaksi selventävää kappaletta otsikon "Todellinen muutos" alkuun.
  • 28.8. klo 15.42: Lisätty sanat "vielä tuolloin" selvennyksenä.
  • 28.8. klo 16.10: Lisätty tieto TS:n oikaisusta.