Lastenpsykiatrian erikoislääkärikuulustelu: 270 kysymystä 2005–2026 aiheittain, järjestettynä sen mukaan, kuinka suuren osan kokeen pisteistä aihe on keskimäärin ratkaissut. Napauta aihetta: näet, mitä siitä kysytään ja mistä se luetaan.
📖 McVoy, Stepanova & Findling (eds): Clinical Manual of Child and Adolescent Psychopharmacology, 4th ed. 2024
Kysymykset
3/2025 ADHD a) hoitolinjat (1p) b) psykososiaaliset hoitomuodot (1p) c) lääkityksen indikaatiot (1p) d) lääkityksen sivuvaikutukset ja niiden seuranta (1p) e) lääkityk
3/2023 ADHD lääkkeet lastenpsykiatriassa a) indikaatiot (2.5p) b) sivuvaikutukset (2.5p) c) käytön prevalenssin kehitys Suomessa (1p)
1/2022 Miten teet alkuarvion ja seuraat määräämäsi hoidon hyötyjä ja mahdollisia haittoa kun kyseessä on a) ADHD-lääkitys (3p) b) Psykoosilääkitys (3p)
3/2021 ADHD:n lääkehoito (6p.)
1/2020 Sivuvaikutukset lapsilla seuraavissa lääkeryhmissä a) psykoosilääkkeet b) SSRI-lääkkeet c) ADHD-lääkkeet (6p.)
📖 Zeanah, luku 17 Hyperactivity, Impulsivity, and Inattention in Young Children › Treatment of Hyperactivity, Impulsivity, and Inattention in Young Children
3/2025 ADHD a) hoitolinjat (1p) b) psykososiaaliset hoitomuodot (1p) c) lääkityksen indikaatiot (1p) d) lääkityksen sivuvaikutukset ja niiden seuranta (1p) e) lääkityk
2/2024 Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön erotusdiagnostiikka (2p), samanaikaissairastavuus (2p) ja hoito (2p)
3/2019 Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön diagnostiset kriteerit ja hoito (6p.)
2011-02-04 Psykostimulanttien käyttölapsuudessa A. Indikaatiot B. Farmakologia C. Hoitolinjat D. Seuranta.
📖 McVoy, Stepanova & Findling (eds): Clinical Manual of Child and Adolescent Psychopharmacology, 4th ed. 2024
Kysymykset
3/2025 ADHD a) hoitolinjat (1p) b) psykososiaaliset hoitomuodot (1p) c) lääkityksen indikaatiot (1p) d) lääkityksen sivuvaikutukset ja niiden seuranta (1p) e) lääkityk
3/2023 ADHD lääkkeet lastenpsykiatriassa a) indikaatiot (2.5p) b) sivuvaikutukset (2.5p) c) käytön prevalenssin kehitys Suomessa (1p)
3/2025 ADHD a) hoitolinjat (1p) b) psykososiaaliset hoitomuodot (1p) c) lääkityksen indikaatiot (1p) d) lääkityksen sivuvaikutukset ja niiden seuranta (1p) e) lääkityk
3/2023 ADHD lääkkeet lastenpsykiatriassa a) indikaatiot (2.5p) b) sivuvaikutukset (2.5p) c) käytön prevalenssin kehitys Suomessa (1p)
Erotusdiagnostiikka ja samanaikaissairastavuus0,4 %kysytty 1× 2019–26 · 3× kaikkiaan Käypä hoitoOppikirjaRutterZeanah
3/2025 ADHD a) hoitolinjat (1p) b) psykososiaaliset hoitomuodot (1p) c) lääkityksen indikaatiot (1p) d) lääkityksen sivuvaikutukset ja niiden seuranta (1p) e) lääkityk
2/2024 Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön erotusdiagnostiikka (2p), samanaikaissairastavuus (2p) ja hoito (2p)
3/2023 ADHD lääkkeet lastenpsykiatriassa a) indikaatiot (2.5p) b) sivuvaikutukset (2.5p) c) käytön prevalenssin kehitys Suomessa (1p)
1/2022 Miten teet alkuarvion ja seuraat määräämäsi hoidon hyötyjä ja mahdollisia haittoa kun kyseessä on a) ADHD-lääkitys (3p) b) Psykoosilääkitys (3p)
3/2021 ADHD:n lääkehoito (6p.)
1/2020 Sivuvaikutukset lapsilla seuraavissa lääkeryhmissä a) psykoosilääkkeet b) SSRI-lääkkeet c) ADHD-lääkkeet (6p.)
3/2019 Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön diagnostiset kriteerit ja hoito (6p.)
2006-01-20 Lapsuuden laaja-alaisten kehityshäiriöiden diagnostiikka, differentiaalidiagnostiikka ja komorbiditeetti. Ota myös kantaa seulontaan ja optimaaliseen ikään dia
Esiintyvyys0,4 %kysytty 1× 2019–26 · 2× kaikkiaan Käypä hoitoOppikirjaRutterZeanah
2006-01-20 Lapsuuden laaja-alaisten kehityshäiriöiden diagnostiikka, differentiaalidiagnostiikka ja komorbiditeetti. Ota myös kantaa seulontaan ja optimaaliseen ikään dia
Ennuste0,0 %kysytty 0× 2019–26 · 2× kaikkiaan Käypä hoitoOppikirjaRutterZeanah
2006-01-20 Lapsuuden laaja-alaisten kehityshäiriöiden diagnostiikka, differentiaalidiagnostiikka ja komorbiditeetti. Ota myös kantaa seulontaan ja optimaaliseen ikään dia
Tic-häiriöt ja Touretten oireyhtymäNeuropsykiatriset häiriöt ja oppiminen0,0 %0,3 %kysytty 0× 2019–26 · 1× kaikkiaan · viimeksi 2017
Mitä kysytään
Oirekuva ja diagnostiikka0,0 %kysytty 0× 2019–26 · 1× kaikkiaan OppikirjaRutter
📖 Weisz & Kazdin (eds): Evidence-Based Psychotherapies for Children and Adolescents, 3rd ed. 2017
Kysymykset
2/2025 Mainitse esimerkkejä kognitiivisen käyttäytymisterapian käytöstä lasten a) ahdistuneisuushäiriöissä (2p), b) traumaperäisissä häiriöissä (2 p) ja uhmakkuus- ja
1/2023 Kognitiivisen käyttäytymisterapian pääperiaatteita soveltavat interventiot lasten ahdistuneisuushäiriöiden, traumaperäisten häiriöiden ja syömishäiriöiden hoido
3/2022 Sosiaalinen ahdistuneisuushäiriö lapsuudessa a.) kliininen kuva 2p. b.) epidemiologia 2p. c.) hoito 2p.
1/2021 Kognitivisbehavioraalisen terapian indikaatiot ja perusperiaatteet lasten ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa (4p.)
3/2019 Lapsuuden ahdistuneisuushäiriöt (6p.)
12.10.2018 Lasten ahdistuneisuushäiriöt
2016-02-12 Lasten ahdistuneisuushäiriöiden hoitomenetelmät (3 p)
2014-02-07 Ahdistushäiriöiden hoito lapsilla
2010-04-23 Lasten ahdistushäiriöt
2008-09-19 Lasten ahdistuneisuuden hoito (3 p)
Oirekuva ja diagnostiikka0,7 %kysytty 2× 2019–26 · 4× kaikkiaan Käypä hoitoOppikirjaRutter
⚠ Ahdistuneisuushäiriöt: Lapsuusiän ahdistuneisuushäiriöt on rajattu suosituksesta pois.
📖 Rutter, luku 60 › Longitudinal outcome, s. 825–827
Kysymykset
3/2019 Lapsuuden ahdistuneisuushäiriöt (6p.)
12.10.2018 Lasten ahdistuneisuushäiriöt
2010-04-23 Lasten ahdistushäiriöt
Kaikki kysymykset (10)
2/2025 Mainitse esimerkkejä kognitiivisen käyttäytymisterapian käytöstä lasten a) ahdistuneisuushäiriöissä (2p), b) traumaperäisissä häiriöissä (2 p) ja uhmakkuus- ja
1/2023 Kognitiivisen käyttäytymisterapian pääperiaatteita soveltavat interventiot lasten ahdistuneisuushäiriöiden, traumaperäisten häiriöiden ja syömishäiriöiden hoido
3/2022 Sosiaalinen ahdistuneisuushäiriö lapsuudessa a.) kliininen kuva 2p. b.) epidemiologia 2p. c.) hoito 2p.
1/2021 Kognitivisbehavioraalisen terapian indikaatiot ja perusperiaatteet lasten ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa (4p.)
3/2019 Lapsuuden ahdistuneisuushäiriöt (6p.)
12.10.2018 Lasten ahdistuneisuushäiriöt
2016-02-12 Lasten ahdistuneisuushäiriöiden hoitomenetelmät (3 p)
2014-02-07 Ahdistushäiriöiden hoito lapsilla
2010-04-23 Lasten ahdistushäiriöt
2008-09-19 Lasten ahdistuneisuuden hoito (3 p)
EroahdistushäiriöTunne-elämän häiriöt ja itsetuhoisuus0,0 %1,4 %kysytty 0× 2019–26 · 4× kaikkiaan · viimeksi 2017
Mitä kysytään
Hoito ja kuntoutus0,0 %kysytty 0× 2019–26 · 4× kaikkiaan OppikirjaRutter
3/2025 Lasten itsetuhoisuuden a) etiologia (2p), b) arviointi (2p) ja c) hoito (2p)
1/2022 Lasten itsetuhoisuus a) Epidemiologia ja kliininen kuva (2p) b) Lapsen arviointi (2p) c) Hoito akuuttitilanteessa (2p)
1/2020 Itsetuhoisuus lapsuudessa. MIten arvioit? Mahdollinen tausta? Miten hoidat? (6p.)
2017-04-28 Itsetuhoisuus lapsilla ja varhaisnuorilla - riski- ja suojaavat tekijät, itsetuhoisuuden arviointi ja hoito (3 p)
2016-04-29 Lasten itsetuhoisuus (3 p)
2015-04-24 Lasten itsetuhoisuus: ilmeneminen, arviointi ja hoito
2007-09-21 Lapsen ja varhaisnuoren itsetuhoisuus. Kuvaa itsetuhoisuuden arvioinnin pääperiaatteet ja arvion pohjalta tehtävät toimintamalliratkaisut (3 p)
Hoito ja akuuttitilanne1,3 %kysytty 3× 2019–26 · 7× kaikkiaan Käypä hoitoOppikirjaRutter
⚠ Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito: Alle 13-vuotiaat on rajattu suosituksesta pois.
3/2025 Lasten itsetuhoisuuden a) etiologia (2p), b) arviointi (2p) ja c) hoito (2p)
1/2022 Lasten itsetuhoisuus a) Epidemiologia ja kliininen kuva (2p) b) Lapsen arviointi (2p) c) Hoito akuuttitilanteessa (2p)
1/2020 Itsetuhoisuus lapsuudessa. MIten arvioit? Mahdollinen tausta? Miten hoidat? (6p.)
2017-04-28 Itsetuhoisuus lapsilla ja varhaisnuorilla - riski- ja suojaavat tekijät, itsetuhoisuuden arviointi ja hoito (3 p)
2016-04-29 Lasten itsetuhoisuus (3 p)
2015-04-24 Lasten itsetuhoisuus: ilmeneminen, arviointi ja hoito
2007-09-21 Lapsen ja varhaisnuoren itsetuhoisuus. Kuvaa itsetuhoisuuden arvioinnin pääperiaatteet ja arvion pohjalta tehtävät toimintamalliratkaisut (3 p)
Riski- ja suojaavat tekijät0,9 %kysytty 2× 2019–26 · 4× kaikkiaan Käypä hoitoOppikirjaRutter
⚠ Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito: Alle 13-vuotiaat on rajattu suosituksesta pois.
1/2022 Lasten itsetuhoisuus a) Epidemiologia ja kliininen kuva (2p) b) Lapsen arviointi (2p) c) Hoito akuuttitilanteessa (2p)
2016-04-29 Lasten itsetuhoisuus (3 p)
2015-04-24 Lasten itsetuhoisuus: ilmeneminen, arviointi ja hoito
Kaikki kysymykset (7)
3/2025 Lasten itsetuhoisuuden a) etiologia (2p), b) arviointi (2p) ja c) hoito (2p)
1/2022 Lasten itsetuhoisuus a) Epidemiologia ja kliininen kuva (2p) b) Lapsen arviointi (2p) c) Hoito akuuttitilanteessa (2p)
1/2020 Itsetuhoisuus lapsuudessa. MIten arvioit? Mahdollinen tausta? Miten hoidat? (6p.)
2017-04-28 Itsetuhoisuus lapsilla ja varhaisnuorilla - riski- ja suojaavat tekijät, itsetuhoisuuden arviointi ja hoito (3 p)
2016-04-29 Lasten itsetuhoisuus (3 p)
2015-04-24 Lasten itsetuhoisuus: ilmeneminen, arviointi ja hoito
2007-09-21 Lapsen ja varhaisnuoren itsetuhoisuus. Kuvaa itsetuhoisuuden arvioinnin pääperiaatteet ja arvion pohjalta tehtävät toimintamalliratkaisut (3 p)
Traumaperäinen stressihäiriöTrauma-, kiintymys- ja käytöshäiriöt1,9 %2,7 %kysytty 3× 2019–26 · 9× kaikkiaan · viimeksi 2025
Mitä kysytään
Hoito ja kuntoutus1,2 %kysytty 3× 2019–26 · 8× kaikkiaan Käypä hoitoOppikirjaRutterZeanah
📖 Weisz & Kazdin (eds): Evidence-Based Psychotherapies for Children and Adolescents, 3rd ed. 2017
Kysymykset
2/2025 Mainitse esimerkkejä kognitiivisen käyttäytymisterapian käytöstä lasten a) ahdistuneisuushäiriöissä (2p), b) traumaperäisissä häiriöissä (2 p) ja uhmakkuus- ja
1/2023 Kognitiivisen käyttäytymisterapian pääperiaatteita soveltavat interventiot lasten ahdistuneisuushäiriöiden, traumaperäisten häiriöiden ja syömishäiriöiden hoido
2/2025 Mainitse esimerkkejä kognitiivisen käyttäytymisterapian käytöstä lasten a) ahdistuneisuushäiriöissä (2p), b) traumaperäisissä häiriöissä (2 p) ja uhmakkuus- ja
1/2023 Kognitiivisen käyttäytymisterapian pääperiaatteita soveltavat interventiot lasten ahdistuneisuushäiriöiden, traumaperäisten häiriöiden ja syömishäiriöiden hoido
2/2025 Mainitse esimerkkejä kognitiivisen käyttäytymisterapian käytöstä lasten a) ahdistuneisuushäiriöissä (2p), b) traumaperäisissä häiriöissä (2 p) ja uhmakkuus- ja
3/2022 Vanhemmuuden ohjanta lasten käytösongelmissa 6p.
2/2019 Lasten käytöshäiriöiden diagnostiikka, erotusdiagnostiikka ja samanaikaissairastavuus sekä hoito?
📖 McVoy, Stepanova & Findling (eds): Clinical Manual of Child and Adolescent Psychopharmacology, 4th ed. 2024
Kysymykset
2/2025 Psykoosilääkkeiden käyttö lasten käytöshäiriöissä a) indikaatiot ja kontraindikaatiot (2p), b) aloitus ja seuranta (2p), ja c) haittavaikutukset (2p)
2015-04-24 Aggressiivisuus ja lastenpsykiatriset häiriöt
2010-04-23 Voidaanko lasten käytöshäiriöitä hoitaa lääkkeillä?
Oirekuva ja diagnostiikka0,4 %kysytty 1× 2019–26 · 9× kaikkiaan Käypä hoitoOppikirjaRutterZeanah
📖 Rutter, luku 65 › Subtypes according to phenomenology and longitudinal course, s. 915–916
📖 Rutter, luku 65 › Assessment, diagnosis, and formulation, s. 922–924
📖 Rutter, luku 68 › Assessment, s. 966–968
📖 Rutter, luku 68 › Epidemiology and longitudinal outcomes, s. 968–969
📖 Rutter, luku 68 › Risk factors, s. 969–972
📖 Rutter, luku 68 › Neurocognitive findings, s. 972–973
📖 Rutter, luku 68 › The amygdala, s. 973
📖 Rutter, luku 68 › The striatum, s. 973
📖 Rutter, luku 68 › The anterior cingulate cortex, s. 973
📖 Rutter, luku 68 › The anterior insula, s. 973
📖 Rutter, luku 68 › The prefrontal cortex, s. 973
📖 Rutter, luku 68 › Treatment implications, s. 975–976
📖 Rutter, luku 68 › Future developments and necessary research, s. 976
📖 Rutter, luku 68 › Suggested further reading/sources of additional information, s. 980
📖 Zeanah, luku 24 Developmental Emergence of Disruptive Behaviors Beginning in Infancy: Delineating Normal–Abnormal Boundaries to Enhance Early Identification
2/2019 Lasten käytöshäiriöiden diagnostiikka, erotusdiagnostiikka ja samanaikaissairastavuus sekä hoito?
2017-04-28 Vastaanotollesi lastenpsykiatrian pkl: lle tulee 8-vuotias poika koululääkärin lähetteellä. Lähettämisen syy on voimakas levottomuus, uhmakas käytös luokassa ja
2015-04-24 Aggressiivisuus ja lastenpsykiatriset häiriöt
Kaikki kysymykset (16)
2/2025 Psykoosilääkkeiden käyttö lasten käytöshäiriöissä a) indikaatiot ja kontraindikaatiot (2p), b) aloitus ja seuranta (2p), ja c) haittavaikutukset (2p)
2/2025 Mainitse esimerkkejä kognitiivisen käyttäytymisterapian käytöstä lasten a) ahdistuneisuushäiriöissä (2p), b) traumaperäisissä häiriöissä (2 p) ja uhmakkuus- ja
3/2022 Vanhemmuuden ohjanta lasten käytösongelmissa 6p.
2/2019 Lasten käytöshäiriöiden diagnostiikka, erotusdiagnostiikka ja samanaikaissairastavuus sekä hoito?
2017-04-28 Vastaanotollesi lastenpsykiatrian pkl: lle tulee 8-vuotias poika koululääkärin lähetteellä. Lähettämisen syy on voimakas levottomuus, uhmakas käytös luokassa ja
📖 Rutter, luku 6 › Historical context of the development of attachment theory, s. 65–67
📖 Rutter, luku 6 › Infant attachment quality, s. 67–68
📖 Rutter, luku 6 › Individual differences, s. 68–71
📖 Rutter, luku 6 › Links between infant attachment and later outcomes, s. 71–72
📖 Rutter, luku 6 › Attachment and neurobiology, s. 73
📖 Zeanah, luku 6 Infant Social and Emotional Development: Emerging Competence in a Relational Context › Infant–Parent Attachment Relationships
📖 Zeanah, luku 27 Attachment Disorders in Early Childhood › Developmental Perspectives on Attachment
📖 Siegel: The Developing Mind, 3rd ed. 2020
Kysymykset
3/2022 Kiintymyssuhdeteoria ja sen merkitys pikkulapsipsykiatriassa 6p.
2014-10-10 Kuvaa kiintymyssuhdeajatteluun liittyvä käsite Circle of Security ("turvallisuuden kehä") (3 p)
2014-04-25 Kiintymyssuhteen muodostuminen, kiintymyssuhdetyypit ja kiintymyssuhdehäiriöt
2012-10-12 Kiintymyssuhdehäiriöt (3 p)
2011-02-04 A. Vanhemman ja lapsen välinen kiintymyssuhde ja sen syntyminen B. Kiintymyssyhteen merkitys lapsen kehitykselle C. Kiintymyssuhteen tutkiminen ja ar
2009-01-30 Mikä mielestäsi on kiintymyssuhdeteorian (attachment theory) keskeisin merkitys lastenpsykiatrian kliinisen käytännön kannalta. Perustele näkemyksesi. (3 p)
2008-09-19 Kiintymyssuhteiden kehitys ja kiintymyssuhdehäiriöiden diagnostiikka (3 p)
2006-01-20 Kiintymyssuhde ja sen häiriöt (3 p)
Merkitys kehitykselle ja kliiniselle työlle0,7 %kysytty 1× 2019–26 · 6× kaikkiaan OppikirjaRutter
📖 Rutter, luku 6 › Links between infant attachment and later outcomes, s. 71–72
📖 Rutter, luku 6 › Attachment among atypical populations, s. 74
📖 Rutter, luku 6 › Attachment and interventions, s. 74–75
📖 Zeanah (ed): Handbook of Infant Mental Health, 4th ed. 2019 📖 Siegel: The Developing Mind, 3rd ed. 2020
Kysymykset
3/2022 Kiintymyssuhdeteoria ja sen merkitys pikkulapsipsykiatriassa 6p.
2017-02-03 Kiintymyssuhteen ja sen häiriöiden merkitys lapsen kehityksessä ? (3 p)
2012-10-12 Kiintymyssuhdehäiriöt (3 p)
2011-02-04 A. Vanhemman ja lapsen välinen kiintymyssuhde ja sen syntyminen B. Kiintymyssyhteen merkitys lapsen kehitykselle C. Kiintymyssuhteen tutkiminen ja ar
2009-01-30 Mikä mielestäsi on kiintymyssuhdeteorian (attachment theory) keskeisin merkitys lastenpsykiatrian kliinisen käytännön kannalta. Perustele näkemyksesi. (3 p)
2006-01-20 Kiintymyssuhde ja sen häiriöt (3 p)
Kiintymyssuhteen tutkiminen ja arviointi0,0 %kysytty 0× 2019–26 · 4× kaikkiaan OppikirjaRutter
📖 Rutter, luku 6 › Assessments of attachment beyond infancy, s. 72–73
📖 Zeanah (ed): Handbook of Infant Mental Health, 4th ed. 2019 📖 Siegel: The Developing Mind, 3rd ed. 2020
Kysymykset
20.10.2017 Miten kiintymyssuhdetta voidaan tutkia eri ikävaiheissa?
2012-10-12 Kiintymyssuhdehäiriöt (3 p)
2011-02-04 A. Vanhemman ja lapsen välinen kiintymyssuhde ja sen syntyminen B. Kiintymyssyhteen merkitys lapsen kehitykselle C. Kiintymyssuhteen tutkiminen ja ar
2006-01-20 Kiintymyssuhde ja sen häiriöt (3 p)
Kaikki kysymykset (10)
3/2022 Kiintymyssuhdeteoria ja sen merkitys pikkulapsipsykiatriassa 6p.
20.10.2017 Miten kiintymyssuhdetta voidaan tutkia eri ikävaiheissa?
2017-02-03 Kiintymyssuhteen ja sen häiriöiden merkitys lapsen kehityksessä ? (3 p)
2014-10-10 Kuvaa kiintymyssuhdeajatteluun liittyvä käsite Circle of Security ("turvallisuuden kehä") (3 p)
2014-04-25 Kiintymyssuhteen muodostuminen, kiintymyssuhdetyypit ja kiintymyssuhdehäiriöt
2012-10-12 Kiintymyssuhdehäiriöt (3 p)
2011-02-04 A. Vanhemman ja lapsen välinen kiintymyssuhde ja sen syntyminen B. Kiintymyssyhteen merkitys lapsen kehitykselle C. Kiintymyssuhteen tutkiminen ja ar
2009-01-30 Mikä mielestäsi on kiintymyssuhdeteorian (attachment theory) keskeisin merkitys lastenpsykiatrian kliinisen käytännön kannalta. Perustele näkemyksesi. (3 p)
2008-09-19 Kiintymyssuhteiden kehitys ja kiintymyssuhdehäiriöiden diagnostiikka (3 p)
2006-01-20 Kiintymyssuhde ja sen häiriöt (3 p)
Vanhemmuus ja varhainen vuorovaikutusPsyykkinen kehitys, kiintymys ja vanhemmuus1,3 %3,2 %kysytty 1× 2019–26 · 11× kaikkiaan · viimeksi 2024
Mitä kysytään
Vanhemmuuden ulottuvuudet ja tehtävät1,3 %kysytty 1× 2019–26 · 6× kaikkiaan OppikirjaRutterZeanah
📖 Rutter, luku 26 › Empirical findings on proximal risk factors: development in the context of close relationships, s. 333–336
📖 Zeanah, luku 6 Infant Social and Emotional Development: Emerging Competence in a Relational Context › Parental Influences on Infant Social Development
📖 Zeanah, luku 2 Pregnancy and Infant Mental Health › Attachment, Representation, and Reflective Functioning
Kysymykset
2/2024 Vanhemmuuden tehtävät ja merkitys lapsen kehitykselle (6p)
20.10.2017 Mentalisaatio vanhemmuudessa
2011-02-04 A. Vanhemman ja lapsen välinen kiintymyssuhde ja sen syntyminen B. Kiintymyssyhteen merkitys lapsen kehitykselle C. Kiintymyssuhteen tutkiminen ja ar
2010-02-05 Vanhemmuuden tärkeimmät ulottuvuudet lapsen ja nuoren terveen psyykkisen kehityksen kannalta? (3 p)
2007-01-19 Vanhemmuuden tärkeimmät ulottuvuudet lapsen psyykkisen kehityksen kannalta. Mitkä vanhemmuuteen kuuluvat ominaisuudet vaarantavat psyykkistä kehitystä lapsuude
2006-09-15 Tunteiden ja mielikuvien merkitys lapsen ja vanhemman välisen suhteen kehittymisessä (3 p)
Vanhemmuuden ja vuorovaikutuksen arviointi0,0 %kysytty 0× 2019–26 · 5× kaikkiaan OppikirjaRutterZeanah
📖 Rutter, luku 32 › Observations of the family, s. 409–410
📖 Zeanah, luku 16 Assessing the Relational Context of Infants and Young Children
Kysymykset
2014-02-07 Lapsi-vanhempi vuorovaikutuksen keskeiset elementit ja niiden tutkiminen
2011-02-04 A. Vanhemman ja lapsen välinen kiintymyssuhde ja sen syntyminen B. Kiintymyssyhteen merkitys lapsen kehitykselle C. Kiintymyssuhteen tutkiminen ja ar
2017-04-28 Varhaisen vuorovaikutuksen häiriintymisen riski- ja suojaavat tekijät (3 p)
Kaikki kysymykset (11)
2/2024 Vanhemmuuden tehtävät ja merkitys lapsen kehitykselle (6p)
20.10.2017 Mentalisaatio vanhemmuudessa
2017-04-28 Varhaisen vuorovaikutuksen häiriintymisen riski- ja suojaavat tekijät (3 p)
2014-02-07 Lapsi-vanhempi vuorovaikutuksen keskeiset elementit ja niiden tutkiminen
2011-02-04 A. Vanhemman ja lapsen välinen kiintymyssuhde ja sen syntyminen B. Kiintymyssyhteen merkitys lapsen kehitykselle C. Kiintymyssuhteen tutkiminen ja ar
2010-02-05 Vanhemmuuden tärkeimmät ulottuvuudet lapsen ja nuoren terveen psyykkisen kehityksen kannalta? (3 p)
2007-01-19 Vanhemmuuden tärkeimmät ulottuvuudet lapsen psyykkisen kehityksen kannalta. Mitkä vanhemmuuteen kuuluvat ominaisuudet vaarantavat psyykkistä kehitystä lapsuude
2006-09-15 Tunteiden ja mielikuvien merkitys lapsen ja vanhemman välisen suhteen kehittymisessä (3 p)
📖 Rutter, luku 7 › Risk and protective factors, s. 80–81
📖 Zeanah, luku 1 Infant Mental Health: The Clinical Science of Early Experience › Risk and Protective Factors
Kysymykset
1/2021 Mitkä ovat merkittävimmät lapsen psyykkisen kehityksen riskitekijät kussakin alla mainitussa ikävaiheessa? a) prenataalikaudella (1p) b) postnataalikaudella (1p
3/2019 Lapsen mielenterveyden kehityksen riski- ja suojaavat tekijät varhaislapsuudessa (6p.)
2007-01-19 Lasten psyykkisten häiriöiden ja/tai sairauksien esiintyvyys, tärkeimmät riskitekijät ja ennuste myös myöhempää elämää ajatellen (3 p)
Psykososiaaliset ja ympäristötekijät2,0 %kysytty 3× 2019–26 · 4× kaikkiaan OppikirjaRutterZeanah
📖 Rutter, luku 23 › Prenatal experiences, s. 287–291
📖 Rutter, luku 23 › Postnatal maltreatment, s. 291–293
📖 Rutter, luku 23 › Institutional deprivation, s. 293
📖 Rutter, luku 23 › Social disadvantage, s. 293–294
📖 Rutter, luku 23 › Enrichment and deprivation studies, s. 294–295
📖 Rutter, luku 23 › Experience-expectant effects, s. 295
📖 Rutter, luku 23 › Pollutants, s. 295–296
📖 Rutter, luku 23 › Traumatic brain injury, s. 296
📖 Rutter, luku 23 › Biological effects of different therapeutic interventions, s. 296
📖 Rutter, luku 23 › Gene-environment interaction (G x E), s. 296–297
📖 Rutter, luku 23 › Overall conclusions, s. 297–298
📖 Rutter, luku 24 › DNA, genes and chromosomes, s. 303–305
📖 Rutter, luku 24 › Genetic variation and its detection, s. 305–307
📖 Rutter, luku 24 › Relating Genes to Behaviors, s. 307–309
📖 Rutter, luku 24 › Approaches to gene discovery, s. 309–314
📖 Rutter, luku 25 › Parental influences, s. 317–318
📖 Rutter, luku 25 › Epigenetics, s. 318–321
📖 Rutter, luku 25 › Maternal regulation of stress reactivity in the offspring, s. 321–323
📖 Rutter, luku 25 › The human early environment and DNA methylation, s. 323–324
📖 Rutter, luku 25 › Tissue specificity: DNA methylation in blood and brain, s. 324–325
📖 Rutter, luku 25 › The molecular definition of gene x environment interaction, s. 325–326
📖 Rutter, luku 25 › Methodological considerations in studies of epigenetics, s. 326
📖 Zeanah, luku 2 Pregnancy and Infant Mental Health
📖 Zeanah, luku 4 Genetic and Epigenetic Processes in Infant Mental Health
Kysymykset
1/2022 Perinataliset riskitekijät ja mekanismit neuropsykiatrisille häiriöille a) biologiset tekijät (3p) b) psykososiaaliset tekijät (3p)
1/2021 Mitkä ovat merkittävimmät lapsen psyykkisen kehityksen riskitekijät kussakin alla mainitussa ikävaiheessa? a) prenataalikaudella (1p) b) postnataalikaudella (1p
2007-01-19 Lasten psyykkisten häiriöiden ja/tai sairauksien esiintyvyys, tärkeimmät riskitekijät ja ennuste myös myöhempää elämää ajatellen (3 p)
2005-10-14 Perinnöllisten tekijöiden merkitys etiologisina tekijöinä lasten psyykkisissä häiriöissä (3 p)
Kaikki kysymykset (7)
3/2025 Kielteisten ("Adverse childhood experiences ACE") ja positiivisten ("Positive childhood experiences PCE") kokemusten merkitys lapsen kehitykseen (6p)
2/2025 Ympäristön merkitys aivojen ja mielen kehitykselle lapsuudessa (6p)
1/2022 Perinataliset riskitekijät ja mekanismit neuropsykiatrisille häiriöille a) biologiset tekijät (3p) b) psykososiaaliset tekijät (3p)
1/2021 Mitkä ovat merkittävimmät lapsen psyykkisen kehityksen riskitekijät kussakin alla mainitussa ikävaiheessa? a) prenataalikaudella (1p) b) postnataalikaudella (1p
3/2019 Lapsen mielenterveyden kehityksen riski- ja suojaavat tekijät varhaislapsuudessa (6p.)
2007-01-19 Lasten psyykkisten häiriöiden ja/tai sairauksien esiintyvyys, tärkeimmät riskitekijät ja ennuste myös myöhempää elämää ajatellen (3 p)
2005-10-14 Perinnöllisten tekijöiden merkitys etiologisina tekijöinä lasten psyykkisissä häiriöissä (3 p)
Trauma, kaltoinkohtelu ja väkivalta kehityksen riskinäRiskitekijät, kuormittavat olosuhteet ja epidemiologia3,3 %3,1 %kysytty 3× 2019–26 · 10× kaikkiaan · viimeksi 2025
Mitä kysytään
Vaikutukset kehitykseen, aivoihin ja tunteiden säätelyyn2,0 %kysytty 2× 2019–26 · 8× kaikkiaan Käypä hoitoOppikirjaRutterZeanah
3/2025 Kielteisten ("Adverse childhood experiences ACE") ja positiivisten ("Positive childhood experiences PCE") kokemusten merkitys lapsen kehitykseen (6p)
2/2019 Kielteisten (traumaattisten) kokemusten vaikutus lapsen kehitykseen.
2015-10-16 Lapsuuden kaltoin kohtelun yhteys aivotoimintaan ja tunteiden säätelyyn. (3 p)
2014-10-10 Traumatisoituneen vanhemmuuden merkitys lapsen psyykkiselle kehitykselle (3 p)
2013-04-26 Fyysisen pahoinpitelyn ja/tai laiminlyönnin vaikutukset lapsen psyykkiseen kehitykseen (3 p)
2012-02-03 Mitä tarkoitetaan traumojen siirtymisellä sukupolvelta toiselle ja mikä tämän ilmiön merkitys on lastenpsykiatrisessa hoidossa olevan lapsen perheen ajankohtais
2011-05-06 Lapsuusiän traumat lasten mielenterveyshäiriöiden etiologisena tekijänä (3 p)
2009-01-30 Perheensisäisen väkivallan merkitys lapsen psyykkiseen kehitykseen. (3 p)
Haitan arviointi, lausunnot ja todistelu1,3 %kysytty 1× 2019–26 · 2× kaikkiaan OppikirjaRutter
📖 Rutter, luku 28 › Intergenerational transmission of psychiatric disorder: a conceptual and theoretical overview, s. 352–354
📖 Zeanah, luku 8 Wounds from the Past: Integrating Historical Trauma into a Multicultural Infant Mental Health Framework
Kysymykset
2014-10-10 Traumatisoituneen vanhemmuuden merkitys lapsen psyykkiselle kehitykselle (3 p)
2012-02-03 Mitä tarkoitetaan traumojen siirtymisellä sukupolvelta toiselle ja mikä tämän ilmiön merkitys on lastenpsykiatrisessa hoidossa olevan lapsen perheen ajankohtais
Kaikki kysymykset (10)
3/2025 Kielteisten ("Adverse childhood experiences ACE") ja positiivisten ("Positive childhood experiences PCE") kokemusten merkitys lapsen kehitykseen (6p)
2/2019 Kielteisten (traumaattisten) kokemusten vaikutus lapsen kehitykseen.
2015-10-16 Lapsuuden kaltoin kohtelun yhteys aivotoimintaan ja tunteiden säätelyyn. (3 p)
2014-10-10 Traumatisoituneen vanhemmuuden merkitys lapsen psyykkiselle kehitykselle (3 p)
2013-04-26 Fyysisen pahoinpitelyn ja/tai laiminlyönnin vaikutukset lapsen psyykkiseen kehitykseen (3 p)
2012-02-03 Mitä tarkoitetaan traumojen siirtymisellä sukupolvelta toiselle ja mikä tämän ilmiön merkitys on lastenpsykiatrisessa hoidossa olevan lapsen perheen ajankohtais
2011-05-06 Lapsuusiän traumat lasten mielenterveyshäiriöiden etiologisena tekijänä (3 p)
2010-04-23 Seksuaaliseen kaltoinkohteluun liittyvien lastenpsykiatristen lausuntojen laadinta ja todistelu oikeudessa
2009-01-30 Perheensisäisen väkivallan merkitys lapsen psyykkiseen kehitykseen. (3 p)
Vanhemman mielenterveys- ja päihdehäiriötRiskitekijät, kuormittavat olosuhteet ja epidemiologia0,0 %1,7 %kysytty 0× 2019–26 · 6× kaikkiaan · viimeksi 2018
Mitä kysytään
Merkitys lapsen kehitykselle0,0 %kysytty 0× 2019–26 · 6× kaikkiaan OppikirjaRutterZeanah
📖 Rutter, luku 45 › Reasons for consultation: psychological distress in the medically ill children, s. 592–596
📖 Zeanah, luku 12 Prematurity: Identifying Risks and Promoting Resilience
Kysymykset
2/2021 Lapsuuden somaattisen pitkäaikaissairauden vaikutus psyykkiseen terveyteen ja kehitykseen. (6p.)
2010-04-23 Keskoslasten psyykkiseen kehitykseen liittyvät erityispiirteet ja riskit
2010-02-05 a/ Ruumiillisen sairauden merkitys psyykkiselle kehitykselle lapsuusiässä. b/ Kuvaile miten järjestäisit tukea tai palveluita näille lapsille? (3 p)
2007-01-19 Ruumiillisen sairauden merkitys psyykkiselle kehitykselle lapsuusiässä. Kuvaile miten järjestäisit lastenpsykiatriset palvelut lastentautien yksikölle suomalais
Tuki ja palvelut lastentautien yhteydessä0,0 %kysytty 0× 2019–26 · 2× kaikkiaan OppikirjaRutter
📖 Rutter, luku 45 › Consultation service models, s. 586–587
📖 Rutter, luku 45 › "Liaison" care, s. 587
📖 Rutter, luku 45 › The consultation, s. 587–589
Kysymykset
2010-02-05 a/ Ruumiillisen sairauden merkitys psyykkiselle kehitykselle lapsuusiässä. b/ Kuvaile miten järjestäisit tukea tai palveluita näille lapsille? (3 p)
2007-01-19 Ruumiillisen sairauden merkitys psyykkiselle kehitykselle lapsuusiässä. Kuvaile miten järjestäisit lastenpsykiatriset palvelut lastentautien yksikölle suomalais
Kaikki kysymykset (4)
2/2021 Lapsuuden somaattisen pitkäaikaissairauden vaikutus psyykkiseen terveyteen ja kehitykseen. (6p.)
2010-04-23 Keskoslasten psyykkiseen kehitykseen liittyvät erityispiirteet ja riskit
2010-02-05 a/ Ruumiillisen sairauden merkitys psyykkiselle kehitykselle lapsuusiässä. b/ Kuvaile miten järjestäisit tukea tai palveluita näille lapsille? (3 p)
2007-01-19 Ruumiillisen sairauden merkitys psyykkiselle kehitykselle lapsuusiässä. Kuvaile miten järjestäisit lastenpsykiatriset palvelut lastentautien yksikölle suomalais
Maahanmuutto- ja pakolaistaustaRiskitekijät, kuormittavat olosuhteet ja epidemiologia1,3 %0,8 %kysytty 1× 2019–26 · 2× kaikkiaan · viimeksi 2026
Mitä kysytään
Huomioiminen arviossa ja hoidossa1,3 %kysytty 1× 2019–26 · 2× kaikkiaan Käypä hoitoOppikirjaRutter
📖 Thapar ym. (eds): Rutter's Child and Adolescent Psychiatry, 6th ed. 2015
Kysymykset
1/2022 Pandemiatilanteen vaikutus lasten mielenterveyteen a) yksilönäkökulma (2p) b) perhenäkökulma (1p) c) vaikutus palvelujärjestelmään (1p) d) pohdi miten tulisi v
Vaikutus palvelujärjestelmään ja varautuminen0,5 %kysytty 1× 2019–26 · 1× kaikkiaan Oppikirja
📖 Thapar ym. (eds): Rutter's Child and Adolescent Psychiatry, 6th ed. 2015
Kysymykset
1/2022 Pandemiatilanteen vaikutus lasten mielenterveyteen a) yksilönäkökulma (2p) b) perhenäkökulma (1p) c) vaikutus palvelujärjestelmään (1p) d) pohdi miten tulisi v
Kaikki kysymykset (1)
1/2022 Pandemiatilanteen vaikutus lasten mielenterveyteen a) yksilönäkökulma (2p) b) perhenäkökulma (1p) c) vaikutus palvelujärjestelmään (1p) d) pohdi miten tulisi v
Lasten psyykkisten häiriöiden esiintyvyys ja ennusteRiskitekijät, kuormittavat olosuhteet ja epidemiologia0,0 %2,9 %kysytty 0× 2019–26 · 9× kaikkiaan · viimeksi 2016
Mitä kysytään
Ennuste ja jatkuvuus nuoruuteen ja aikuisuuteen0,0 %kysytty 0× 2019–26 · 8× kaikkiaan OppikirjaRutter
📖 Rutter, luku 32 › Initial questions regarding referral, s. 407–409
📖 Rutter, luku 32 › Observations of the family, s. 409–410
📖 Rutter, luku 32 › Basic elements in the diagnostic clinical assessment, s. 410–412
📖 Rutter, luku 32 › Standardization of clinical assessment, s. 412
📖 Rutter, luku 32 › Presence/absence of clinically significant psychopathology, s. 412–414
📖 Rutter, luku 32 › Diagnostic formulation: integration and synthesis, s. 414
📖 Rutter, luku 32 › Psychoeducation, s. 414–415
📖 Rutter, luku 32 › Treatment planning, s. 415–416
📖 Rutter, luku 32 › Approaches to assessment and treatment planning across the globe, s. 416–417
📖 Rutter, luku 34 › Psychological assessment within the broader context, s. 436
📖 Rutter, luku 34 › Informal and semi-formal clinical assessments, s. 436–438
📖 Rutter, luku 34 › Formal psychometric assessment, s. 438–444
📖 Rutter, luku 34 › What to report and how, s. 444–445
📖 Rutter, luku 34 › Using psychological assessments to inform intervention, s. 445–446
Kysymykset
2017-04-28 Vastaanotollesi lastenpsykiatrian pkl: lle tulee 8-vuotias poika koululääkärin lähetteellä. Lähettämisen syy on voimakas levottomuus, uhmakas käytös luokassa ja
2016-10-14 Kouluikäisen lapsen psykiatrinen arvio (3 p)
2009-01-30 Potilastapauksen arviointi. Lastenpsykiatrian poliklinikalla olleen potilaan tutkimuksista on laadittu seuraavanlainen yhteenveto. Kyseessä on 9-vuotias poik
2006-04-21 Yksilöllisten psyykkisten ominaisuuksien merkitys eri ikäisten lasten psykiatrisessa tutkimuksessa ja huomioiminen heidän hoitonsa suunnittelussa ja toteutukse
Oireilun yksilö- ja perhekeskeinen jäsentäminen0,0 %kysytty 0× 2019–26 · 1× kaikkiaan OppikirjaRutter
📖 Rutter, luku 32 › Diagnostic formulation: integration and synthesis, s. 414
Kysymykset
2009-01-30 Potilastapauksen arviointi. Lastenpsykiatrian poliklinikalla olleen potilaan tutkimuksista on laadittu seuraavanlainen yhteenveto. Kyseessä on 9-vuotias poik
Kaikki kysymykset (4)
2017-04-28 Vastaanotollesi lastenpsykiatrian pkl: lle tulee 8-vuotias poika koululääkärin lähetteellä. Lähettämisen syy on voimakas levottomuus, uhmakas käytös luokassa ja
2016-10-14 Kouluikäisen lapsen psykiatrinen arvio (3 p)
2009-01-30 Potilastapauksen arviointi. Lastenpsykiatrian poliklinikalla olleen potilaan tutkimuksista on laadittu seuraavanlainen yhteenveto. Kyseessä on 9-vuotias poik
2006-04-21 Yksilöllisten psyykkisten ominaisuuksien merkitys eri ikäisten lasten psykiatrisessa tutkimuksessa ja huomioiminen heidän hoitonsa suunnittelussa ja toteutukse
Arviointimenetelmät, lomakkeet ja käsitteetLastenpsykiatrinen tutkimus ja arviointi3,9 %2,0 %kysytty 3× 2019–26 · 5× kaikkiaan · viimeksi 2025
Mitä kysytään
Kyselylomakkeet ja oirekartoitukset2,6 %kysytty 2× 2019–26 · 3× kaikkiaan Käypä hoitoOppikirjaRutterZeanah
3/2025 Kyselylomakkeiden käyttö lastenpsykiatrisessa arviossa (6p)
3/2020 Lastenpsykiatriset oirekartoituslomakkeet ja niiden käyttö (3 x 2p) a) vauvaiässä b) leikki-iässä c) kouluiässä
2016-02-12 Strukturoitujen/puolistrukturoitujen haastattelujen, oirekyselyiden, havainnointimenetelmien käyttö kliinisessä lastenpsykiatrisessa arviossa. Kuvaa yksi haast
Keskeiset käsitteet ja lyhenteet (ARFID, CBCL, ADOS, MIM, PANDAS, PCIT)1,3 %kysytty 1× 2019–26 · 1× kaikkiaan Käypä hoitoOppikirja
⚠ Syömishäiriöt: Kouluikäisten ja nuorempien syömishäiriöt on rajattu suosituksesta pois.
📖 Rutter, luku 33 › Implementing standardized assessments in clinical settings, s. 432
Kysymykset
2016-02-12 Strukturoitujen/puolistrukturoitujen haastattelujen, oirekyselyiden, havainnointimenetelmien käyttö kliinisessä lastenpsykiatrisessa arviossa. Kuvaa yksi haast
2013-04-26 Lastenpsykiatriset diagnostiset instrumentit: a) kouluikäisten b) esikouluikäisten ja c) 0-3-vuotiaiden lasten psyykkistä tilaa arvioitaessa (3 p)
Kaikki kysymykset (5)
3/2025 Kyselylomakkeiden käyttö lastenpsykiatrisessa arviossa (6p)
2/2022 Määrittele lyhyesti, mitä tarkoittavat seuraavat lyhenteet (1piste/ alakohta) a) ARFID (1p) b) CBCL (1p) c) ADOS (1p) d) MIM (1p) e) PANDAS (1p) f) PCIT (1p)
3/2020 Lastenpsykiatriset oirekartoituslomakkeet ja niiden käyttö (3 x 2p) a) vauvaiässä b) leikki-iässä c) kouluiässä
2016-02-12 Strukturoitujen/puolistrukturoitujen haastattelujen, oirekyselyiden, havainnointimenetelmien käyttö kliinisessä lastenpsykiatrisessa arviossa. Kuvaa yksi haast
2013-04-26 Lastenpsykiatriset diagnostiset instrumentit: a) kouluikäisten b) esikouluikäisten ja c) 0-3-vuotiaiden lasten psyykkistä tilaa arvioitaessa (3 p)
Perhe ja sukupolvet tutkimuksessaLastenpsykiatrinen tutkimus ja arviointi1,3 %0,6 %kysytty 1× 2019–26 · 2× kaikkiaan · viimeksi 2023
Mitä kysytään
Perhehaastattelu ja perhenäkökulma1,3 %kysytty 1× 2019–26 · 2× kaikkiaan OppikirjaRutter
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 8 §, 1. kappale
Potilaalle on annettava hänen henkeään tai terveyttään uhkaavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen hoito, vaikka potilaan tahdosta ei tajuttomuuden tai muun syyn vuoksi voi saada selvitystä. Jos potilas on aikaisemmin vakaasti ja pätevästi ilmaissut hoitoa koskevan tahtonsa, potilaalle ei kuitenkaan saa antaa sellaista hoitoa, joka on vastoin hänen tahtoaan.
📖 Weisz & Kazdin (eds): Evidence-Based Psychotherapies for Children and Adolescents, 3rd ed. 2017
Kysymykset
2/2025 Mainitse esimerkkejä kognitiivisen käyttäytymisterapian käytöstä lasten a) ahdistuneisuushäiriöissä (2p), b) traumaperäisissä häiriöissä (2 p) ja uhmakkuus- ja
1/2023 Kognitiivisen käyttäytymisterapian pääperiaatteita soveltavat interventiot lasten ahdistuneisuushäiriöiden, traumaperäisten häiriöiden ja syömishäiriöiden hoido
1/2021 Kognitivisbehavioraalisen terapian indikaatiot ja perusperiaatteet lasten ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa (4p.)
Kaikki kysymykset (5)
2/2025 Mainitse esimerkkejä kognitiivisen käyttäytymisterapian käytöstä lasten a) ahdistuneisuushäiriöissä (2p), b) traumaperäisissä häiriöissä (2 p) ja uhmakkuus- ja
📖 Weisz & Kazdin (eds): Evidence-Based Psychotherapies for Children and Adolescents, 3rd ed. 2017
Kysymykset
1/2024 Perheterapia lastenpsykiatriassa. a) Mitä perheterapia on? Kuvaa kolme esimerkkiä perheterapeuttisista lähestymistavoista (3 p). b) Perheterapian indikaatiot j
2/2021 Kuvaa: a) perheterapian indikaatiot lastenpsykiatrisilla potilailla b) perheterapian sisältö (mitä perheterapia on ja miten sitä tehdään?) c) miten seuraat perh
2006-01-20 Lapsikeskeinen perhetarapia. Indikatiot, kontraindikatiot, käytännön toteutus ja ennuste (3 p)
Indikaatiot ja kontraindikaatiot1,1 %kysytty 2× 2019–26 · 3× kaikkiaan OppikirjaRutter
📖 Rutter, luku 39 › Research evidence informing family therapy practice, s. 516–518
📖 Weisz & Kazdin (eds): Evidence-Based Psychotherapies for Children and Adolescents, 3rd ed. 2017
Kysymykset
1/2024 Perheterapia lastenpsykiatriassa. a) Mitä perheterapia on? Kuvaa kolme esimerkkiä perheterapeuttisista lähestymistavoista (3 p). b) Perheterapian indikaatiot j
2/2021 Kuvaa: a) perheterapian indikaatiot lastenpsykiatrisilla potilailla b) perheterapian sisältö (mitä perheterapia on ja miten sitä tehdään?) c) miten seuraat perh
2006-01-20 Lapsikeskeinen perhetarapia. Indikatiot, kontraindikatiot, käytännön toteutus ja ennuste (3 p)
Vaikuttavuuden seuranta ja ennuste0,4 %kysytty 1× 2019–26 · 2× kaikkiaan OppikirjaRutter
📖 Rutter, luku 39 › Research evidence informing family therapy practice, s. 516–518
📖 Weisz & Kazdin (eds): Evidence-Based Psychotherapies for Children and Adolescents, 3rd ed. 2017
Kysymykset
2/2021 Kuvaa: a) perheterapian indikaatiot lastenpsykiatrisilla potilailla b) perheterapian sisältö (mitä perheterapia on ja miten sitä tehdään?) c) miten seuraat perh
2006-01-20 Lapsikeskeinen perhetarapia. Indikatiot, kontraindikatiot, käytännön toteutus ja ennuste (3 p)
Kaikki kysymykset (3)
1/2024 Perheterapia lastenpsykiatriassa. a) Mitä perheterapia on? Kuvaa kolme esimerkkiä perheterapeuttisista lähestymistavoista (3 p). b) Perheterapian indikaatiot j
2/2021 Kuvaa: a) perheterapian indikaatiot lastenpsykiatrisilla potilailla b) perheterapian sisältö (mitä perheterapia on ja miten sitä tehdään?) c) miten seuraat perh
2006-01-20 Lapsikeskeinen perhetarapia. Indikatiot, kontraindikatiot, käytännön toteutus ja ennuste (3 p)
Psykodynaaminen ja yksilöpsykoterapiaPsykososiaaliset hoidot2,6 %1,2 %kysytty 2× 2019–26 · 3× kaikkiaan · viimeksi 2024
Mitä kysytään
Lähestymistavat ja erityispiirteet1,3 %kysytty 2× 2019–26 · 3× kaikkiaan OppikirjaRutterZeanah
📖 Rutter, luku 40 › Psychotherapeutic treatments for children and adolescents, s. 525–528
📖 Rutter, luku 40 › Therapist-patient relationship as a mode of treatment, s. 523–525
📖 Zeanah, luku 29 Child–Parent Psychotherapy: A Trauma-Informed Treatment for Young Children and Their Caregivers
📖 Weisz & Kazdin (eds): Evidence-Based Psychotherapies for Children and Adolescents, 3rd ed. 2017
Kysymykset
2/2024 Psykodynaaminen terapia lastenpsykiatriassa. a) Mitä psykodynaaminen psykoterapia on? Kuvaa kolme esimerkkiä psykodynaamisen psykoterapian lähestymistavoista (
3/2020 Lasten hoitoon suunnattujen eri psykoterapioiden indikaatiot, vaikuttavuus ja käyttö (6p)
2010-10-15 Lapsen yksilöpsykoterapian indikaatiot, erityispiirteet ja edellytykset
Indikaatiot, kontraindikaatiot ja vaikuttavuus1,3 %kysytty 2× 2019–26 · 3× kaikkiaan OppikirjaRutter
📖 Rutter, luku 36 › Studying the effects of youth psychotherapy: methods and findings, s. 463–467
📖 Rutter, luku 36 › Investigating the strength, causes, and conditions of effective treatment, s. 467–471
📖 Rutter, luku 36 › Adapting and testing psychotherapies for diverse populations, s. 471–472
📖 Rutter, luku 36 › Putting science into practice: EBPs and the clinical practice of youth mental health care, s. 472–474
📖 Rutter, luku 36 › Strategies for strengthening youth psychotherapies and intervention science, s. 474–478
📖 Weisz & Kazdin (eds): Evidence-Based Psychotherapies for Children and Adolescents, 3rd ed. 2017
Kysymykset
2/2024 Psykodynaaminen terapia lastenpsykiatriassa. a) Mitä psykodynaaminen psykoterapia on? Kuvaa kolme esimerkkiä psykodynaamisen psykoterapian lähestymistavoista (
3/2020 Lasten hoitoon suunnattujen eri psykoterapioiden indikaatiot, vaikuttavuus ja käyttö (6p)
2010-10-15 Lapsen yksilöpsykoterapian indikaatiot, erityispiirteet ja edellytykset
Kaikki kysymykset (3)
2/2024 Psykodynaaminen terapia lastenpsykiatriassa. a) Mitä psykodynaaminen psykoterapia on? Kuvaa kolme esimerkkiä psykodynaamisen psykoterapian lähestymistavoista (
3/2020 Lasten hoitoon suunnattujen eri psykoterapioiden indikaatiot, vaikuttavuus ja käyttö (6p)
2010-10-15 Lapsen yksilöpsykoterapian indikaatiot, erityispiirteet ja edellytykset
Vanhemmuusohjaus ja vanhemmuustaito-ohjelmatPsykososiaaliset hoidot0,7 %1,2 %kysytty 1× 2019–26 · 4× kaikkiaan · viimeksi 2022
Mitä kysytään
Menetelmät ja indikaatiot0,7 %kysytty 1× 2019–26 · 4× kaikkiaan Käypä hoitoOppikirjaRutterZeanah
📖 McVoy, Stepanova & Findling (eds): Clinical Manual of Child and Adolescent Psychopharmacology, 4th ed. 2024
Kysymykset
2/2025 Psykoosilääkkeiden käyttö lasten käytöshäiriöissä a) indikaatiot ja kontraindikaatiot (2p), b) aloitus ja seuranta (2p), ja c) haittavaikutukset (2p)
2/2023 Psykoosilääkehoidon käyttö alle 13-vuotiailla lapsilla (6p.) a) indikaatiot (1,5p.) b) aloitus ja seuranta (2p.) c) haittavaikutukset (1,5p.) d) vasta-aiheet (1
1/2022 Miten teet alkuarvion ja seuraat määräämäsi hoidon hyötyjä ja mahdollisia haittoa kun kyseessä on a) ADHD-lääkitys (3p) b) Psykoosilääkitys (3p)
1/2021 Psykoosilääkehoidon käyttö alle 13-vuotiailla lapsilla (4p) a) indikaatiot b) aloitus ja seuranta c) haittavaikutukset d) vasta-aiheet
1/2020 Sivuvaikutukset lapsilla seuraavissa lääkeryhmissä a) psykoosilääkkeet b) SSRI-lääkkeet c) ADHD-lääkkeet (6p.)
2017-02-03 Neuroleptit lastenpsykiatriassa: vaikutukset ja sivuvaikutukset, indikaatiot ja kontraindikaatiot, annostus, hoidon kesto ja seuranta ? (3 p)
2014-10-10 Neuroleptien käyttö lastenpsykiatriassa (3 p)
2013-02-08 Antipsykoottien käyttö lapsuudessa: indikaatiot, vaikutukset ja sivuvaikutukset, hoidon kesto ja seuranta
2009-10-09 Antipsykoottien käyttö, mahdolliset sivuvaikutukset ja lääkkeiden käyttöön liittyvä seuranta alaikäisillä (3 p)
2009-04-24 Neuroleptien käyttö lapsilla. (3 p)
2009-01-30 Antipsykoottisten lääkkeiden käyttö lastenpsykiatriassa ja niiden haittavaikutukset. (3 p)
2007-09-21 Antipsykoottien käyttö lastenpsykiatriassa (3 p)
Aloitus, toteutus ja seuranta1,3 %kysytty 4× 2019–26 · 13× kaikkiaan Käypä hoitoOppikirjaRutter
⚠ Skitsofrenia: Lapsuusiän skitsofrenia on rajattu suosituksesta pois.
📖 McVoy, Stepanova & Findling (eds): Clinical Manual of Child and Adolescent Psychopharmacology, 4th ed. 2024
Kysymykset
2/2025 Psykoosilääkkeiden käyttö lasten käytöshäiriöissä a) indikaatiot ja kontraindikaatiot (2p), b) aloitus ja seuranta (2p), ja c) haittavaikutukset (2p)
2/2023 Psykoosilääkehoidon käyttö alle 13-vuotiailla lapsilla (6p.) a) indikaatiot (1,5p.) b) aloitus ja seuranta (2p.) c) haittavaikutukset (1,5p.) d) vasta-aiheet (1
1/2022 Miten teet alkuarvion ja seuraat määräämäsi hoidon hyötyjä ja mahdollisia haittoa kun kyseessä on a) ADHD-lääkitys (3p) b) Psykoosilääkitys (3p)
1/2021 Psykoosilääkehoidon käyttö alle 13-vuotiailla lapsilla (4p) a) indikaatiot b) aloitus ja seuranta c) haittavaikutukset d) vasta-aiheet
4.5.2018 Neuroleptihoidon indikaatiot ja toteutus lapsuusiässä
2017-02-03 Neuroleptit lastenpsykiatriassa: vaikutukset ja sivuvaikutukset, indikaatiot ja kontraindikaatiot, annostus, hoidon kesto ja seuranta ? (3 p)
2016-10-14 Psykoosilääkehoidon indikaatiot ja toteutus lastenpsykiatriassa (3 p)
2014-10-10 Neuroleptien käyttö lastenpsykiatriassa (3 p)
2013-02-08 Antipsykoottien käyttö lapsuudessa: indikaatiot, vaikutukset ja sivuvaikutukset, hoidon kesto ja seuranta
2010-10-15 Antipsykoottien käyttö ja hoidon toteutus lapsuusiän psyykkisissä häiriöissä
2009-10-09 Antipsykoottien käyttö, mahdolliset sivuvaikutukset ja lääkkeiden käyttöön liittyvä seuranta alaikäisillä (3 p)
2009-04-24 Neuroleptien käyttö lapsilla. (3 p)
2007-09-21 Antipsykoottien käyttö lastenpsykiatriassa (3 p)
Indikaatiot ja käyttöaiheet0,8 %kysytty 3× 2019–26 · 10× kaikkiaan Käypä hoitoOppikirjaRutter
📖 McVoy, Stepanova & Findling (eds): Clinical Manual of Child and Adolescent Psychopharmacology, 4th ed. 2024
Kysymykset
2/2025 Psykoosilääkkeiden käyttö lasten käytöshäiriöissä a) indikaatiot ja kontraindikaatiot (2p), b) aloitus ja seuranta (2p), ja c) haittavaikutukset (2p)
2/2023 Psykoosilääkehoidon käyttö alle 13-vuotiailla lapsilla (6p.) a) indikaatiot (1,5p.) b) aloitus ja seuranta (2p.) c) haittavaikutukset (1,5p.) d) vasta-aiheet (1
1/2021 Psykoosilääkehoidon käyttö alle 13-vuotiailla lapsilla (4p) a) indikaatiot b) aloitus ja seuranta c) haittavaikutukset d) vasta-aiheet
4.5.2018 Neuroleptihoidon indikaatiot ja toteutus lapsuusiässä
2017-02-03 Neuroleptit lastenpsykiatriassa: vaikutukset ja sivuvaikutukset, indikaatiot ja kontraindikaatiot, annostus, hoidon kesto ja seuranta ? (3 p)
2016-10-14 Psykoosilääkehoidon indikaatiot ja toteutus lastenpsykiatriassa (3 p)
2014-10-10 Neuroleptien käyttö lastenpsykiatriassa (3 p)
2013-02-08 Antipsykoottien käyttö lapsuudessa: indikaatiot, vaikutukset ja sivuvaikutukset, hoidon kesto ja seuranta
2009-04-24 Neuroleptien käyttö lapsilla. (3 p)
2007-09-21 Antipsykoottien käyttö lastenpsykiatriassa (3 p)
Vasta-aiheet0,7 %kysytty 3× 2019–26 · 7× kaikkiaan Rutter
Lähteet
📖 Rutter, luku 43 › Antipsychotics, s. 565–567
📖 McVoy, Stepanova & Findling (eds): Clinical Manual of Child and Adolescent Psychopharmacology, 4th ed. 2024
Kysymykset
2/2025 Psykoosilääkkeiden käyttö lasten käytöshäiriöissä a) indikaatiot ja kontraindikaatiot (2p), b) aloitus ja seuranta (2p), ja c) haittavaikutukset (2p)
2/2023 Psykoosilääkehoidon käyttö alle 13-vuotiailla lapsilla (6p.) a) indikaatiot (1,5p.) b) aloitus ja seuranta (2p.) c) haittavaikutukset (1,5p.) d) vasta-aiheet (1
1/2021 Psykoosilääkehoidon käyttö alle 13-vuotiailla lapsilla (4p) a) indikaatiot b) aloitus ja seuranta c) haittavaikutukset d) vasta-aiheet
2017-02-03 Neuroleptit lastenpsykiatriassa: vaikutukset ja sivuvaikutukset, indikaatiot ja kontraindikaatiot, annostus, hoidon kesto ja seuranta ? (3 p)
2014-10-10 Neuroleptien käyttö lastenpsykiatriassa (3 p)
2009-04-24 Neuroleptien käyttö lapsilla. (3 p)
2007-09-21 Antipsykoottien käyttö lastenpsykiatriassa (3 p)
Vaikutusmekanismit ja vaikuttavuus0,0 %kysytty 0× 2019–26 · 3× kaikkiaan OppikirjaRutter
📖 McVoy, Stepanova & Findling (eds): Clinical Manual of Child and Adolescent Psychopharmacology, 4th ed. 2024
Kysymykset
2014-10-10 Neuroleptien käyttö lastenpsykiatriassa (3 p)
2009-04-24 Neuroleptien käyttö lapsilla. (3 p)
2007-09-21 Antipsykoottien käyttö lastenpsykiatriassa (3 p)
Kaikki kysymykset (15)
2/2025 Psykoosilääkkeiden käyttö lasten käytöshäiriöissä a) indikaatiot ja kontraindikaatiot (2p), b) aloitus ja seuranta (2p), ja c) haittavaikutukset (2p)
2/2023 Psykoosilääkehoidon käyttö alle 13-vuotiailla lapsilla (6p.) a) indikaatiot (1,5p.) b) aloitus ja seuranta (2p.) c) haittavaikutukset (1,5p.) d) vasta-aiheet (1
1/2022 Miten teet alkuarvion ja seuraat määräämäsi hoidon hyötyjä ja mahdollisia haittoa kun kyseessä on a) ADHD-lääkitys (3p) b) Psykoosilääkitys (3p)
1/2021 Psykoosilääkehoidon käyttö alle 13-vuotiailla lapsilla (4p) a) indikaatiot b) aloitus ja seuranta c) haittavaikutukset d) vasta-aiheet
1/2020 Sivuvaikutukset lapsilla seuraavissa lääkeryhmissä a) psykoosilääkkeet b) SSRI-lääkkeet c) ADHD-lääkkeet (6p.)
4.5.2018 Neuroleptihoidon indikaatiot ja toteutus lapsuusiässä
2017-02-03 Neuroleptit lastenpsykiatriassa: vaikutukset ja sivuvaikutukset, indikaatiot ja kontraindikaatiot, annostus, hoidon kesto ja seuranta ? (3 p)
2016-10-14 Psykoosilääkehoidon indikaatiot ja toteutus lastenpsykiatriassa (3 p)
2014-10-10 Neuroleptien käyttö lastenpsykiatriassa (3 p)
2013-02-08 Antipsykoottien käyttö lapsuudessa: indikaatiot, vaikutukset ja sivuvaikutukset, hoidon kesto ja seuranta
2010-10-15 Antipsykoottien käyttö ja hoidon toteutus lapsuusiän psyykkisissä häiriöissä
2009-10-09 Antipsykoottien käyttö, mahdolliset sivuvaikutukset ja lääkkeiden käyttöön liittyvä seuranta alaikäisillä (3 p)
2009-04-24 Neuroleptien käyttö lapsilla. (3 p)
2009-01-30 Antipsykoottisten lääkkeiden käyttö lastenpsykiatriassa ja niiden haittavaikutukset. (3 p)
2007-09-21 Antipsykoottien käyttö lastenpsykiatriassa (3 p)
Masennuslääkkeet (SSRI)Lääkehoito1,8 %1,6 %kysytty 2× 2019–26 · 5× kaikkiaan · viimeksi 2022
Mitä kysytään
Haittavaikutukset0,8 %kysytty 2× 2019–26 · 5× kaikkiaan OppikirjaRutter
📖 Rutter, luku 43 › Selective serotonin reuptake inhibitors (SSRIs), s. 567
📖 McVoy, Stepanova & Findling (eds): Clinical Manual of Child and Adolescent Psychopharmacology, 4th ed. 2024
Kysymykset
3/2022 Masennuslääkityksen käyttö alle 13-vuotiailla lapsilla a.) indikaatiot 1,5 p. b) aloitus ja seuranta 1,5 p. c) haittavaikutukset 1,5 p. d) vasta-aiheet 1,5 p.
1/2020 Sivuvaikutukset lapsilla seuraavissa lääkeryhmissä a) psykoosilääkkeet b) SSRI-lääkkeet c) ADHD-lääkkeet (6p.)
2016-02-12 SSRI-lääkkeiden käyttö lapsilla (indikaatiot, käyttö, seuranta, sivuvaikutukset) (3 p)
2013-04-26 SSRI-lääkkeiden käyttö lasten psyykkisten häiriöiden hoidossa (3 p)
📖 McVoy, Stepanova & Findling (eds): Clinical Manual of Child and Adolescent Psychopharmacology, 4th ed. 2024
Kysymykset
3/2022 Masennuslääkityksen käyttö alle 13-vuotiailla lapsilla a.) indikaatiot 1,5 p. b) aloitus ja seuranta 1,5 p. c) haittavaikutukset 1,5 p. d) vasta-aiheet 1,5 p.
2016-02-12 SSRI-lääkkeiden käyttö lapsilla (indikaatiot, käyttö, seuranta, sivuvaikutukset) (3 p)
2013-04-26 SSRI-lääkkeiden käyttö lasten psyykkisten häiriöiden hoidossa (3 p)
📖 Rutter, luku 43 › Selective serotonin reuptake inhibitors (SSRIs), s. 567
📖 McVoy, Stepanova & Findling (eds): Clinical Manual of Child and Adolescent Psychopharmacology, 4th ed. 2024
Kysymykset
3/2022 Masennuslääkityksen käyttö alle 13-vuotiailla lapsilla a.) indikaatiot 1,5 p. b) aloitus ja seuranta 1,5 p. c) haittavaikutukset 1,5 p. d) vasta-aiheet 1,5 p.
2016-02-12 SSRI-lääkkeiden käyttö lapsilla (indikaatiot, käyttö, seuranta, sivuvaikutukset) (3 p)
2013-04-26 SSRI-lääkkeiden käyttö lasten psyykkisten häiriöiden hoidossa (3 p)
Vasta-aiheet0,3 %kysytty 1× 2019–26 · 3× kaikkiaan Rutter
Lähteet
📖 Rutter, luku 43 › Selective serotonin reuptake inhibitors (SSRIs), s. 567
📖 McVoy, Stepanova & Findling (eds): Clinical Manual of Child and Adolescent Psychopharmacology, 4th ed. 2024
Kysymykset
3/2022 Masennuslääkityksen käyttö alle 13-vuotiailla lapsilla a.) indikaatiot 1,5 p. b) aloitus ja seuranta 1,5 p. c) haittavaikutukset 1,5 p. d) vasta-aiheet 1,5 p.
2013-04-26 SSRI-lääkkeiden käyttö lasten psyykkisten häiriöiden hoidossa (3 p)
3/2022 Masennuslääkityksen käyttö alle 13-vuotiailla lapsilla a.) indikaatiot 1,5 p. b) aloitus ja seuranta 1,5 p. c) haittavaikutukset 1,5 p. d) vasta-aiheet 1,5 p.
1/2020 Sivuvaikutukset lapsilla seuraavissa lääkeryhmissä a) psykoosilääkkeet b) SSRI-lääkkeet c) ADHD-lääkkeet (6p.)
2016-02-12 SSRI-lääkkeiden käyttö lapsilla (indikaatiot, käyttö, seuranta, sivuvaikutukset) (3 p)
2013-04-26 SSRI-lääkkeiden käyttö lasten psyykkisten häiriöiden hoidossa (3 p)
📖 Rutter, luku 43 › Place of medication in therapeutic planning, s. 561–564
📖 Rutter, luku 43 › Developmental changes in pharmacokinetics, s. 564
📖 McVoy, Stepanova & Findling (eds): Clinical Manual of Child and Adolescent Psychopharmacology, 4th ed. 2024
Kysymykset
2014-02-07 Psyykelääkehoitojen toteutus ja seuranta lapsilla
2012-04-27 Lastenpsykiatrisissa häiriöissä käytettävien lääkkeiden haittavaikutukset sydän- ja verenkiertoelimistöön ja niihin liittyvä lääkeseuranta (3 p)
Sydän- ja verenkiertoelimistön haitat ja seuranta0,0 %kysytty 0× 2019–26 · 1× kaikkiaan OppikirjaRutter
📖 McVoy, Stepanova & Findling (eds): Clinical Manual of Child and Adolescent Psychopharmacology, 4th ed. 2024
Kysymykset
2012-04-27 Lastenpsykiatrisissa häiriöissä käytettävien lääkkeiden haittavaikutukset sydän- ja verenkiertoelimistöön ja niihin liittyvä lääkeseuranta (3 p)
Kaikki kysymykset (2)
2014-02-07 Psyykelääkehoitojen toteutus ja seuranta lapsilla
2012-04-27 Lastenpsykiatrisissa häiriöissä käytettävien lääkkeiden haittavaikutukset sydän- ja verenkiertoelimistöön ja niihin liittyvä lääkeseuranta (3 p)
Tahdosta riippumaton hoito ja hoidosta kieltäytyminenLainsäädäntö ja alaikäisen oikeudellinen asema3,9 %2,7 %kysytty 3× 2019–26 · 7× kaikkiaan · viimeksi 2026
Mitä kysytään
Prosessin vaiheet ja asiakirjat2,6 %kysytty 2× 2019–26 · 2× kaikkiaan LakiOppikirjaRutter
📖 Rutter, luku 19 › Using mental health law, s. 246–247
Mielenterveyslaki 9 §, 1. kappale
Tarkkailulähetteellä tarkoitetaan lääkärin allekirjoittamaa lausuntoa potilaan tahdosta riippumattoman hoidon tarpeesta. Tarkkailulähetteen tulee sisältää perusteltu kannanotto 8 §:n mukaisten tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisen edellytysten täyttymisestä.
Terveyskeskuksessa työskentelevän virkasuhteisen lääkärin on laadittava potilaasta tarkkailulähete ja lähetettävä potilas tutkittavaksi sairaalaan, jos hän suorittamansa tutkimuksen perusteella toteaa, että tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisen edellytykset ovat todennäköisesti olemassa. Tutkimuksen yhteydessä on selvitettävä, onko hyvinvointialueen käytettävissä muita potilaan hoidon tarve huomioon ottaen sopivia ja riittäviä palveluja, ellei ole ilmeistä, että muut palvelut eivät sovellu käytettäviksi tai ovat riittämättömiä.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu lääkäri voi pyytää poliisin virka-apua siten kuin 31 §:n 1 momentissa säädetään potilaan toimittamiseksi terveyskeskukseen, sairaalaan tai muuhun terveydenhuollon toimintayksikköön.
Muu kuin 1 tai 2 momentissa tarkoitettu julkisessa tai yksityisessä terveydenhuollossa toimiva laillistettu lääkäri voi laatia tarkkailulähetteen, jos hän suorittamansa tutkimuksen perusteella toteaa, että tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisen edellytykset ovat todennäköisesti olemassa. Tutkimuksen yhteydessä on selvitettävä muiden palvelujen sopivuus ja riittävyys 1 momentin mukaisesti.
Sen selvittämiseksi, ovatko tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisen edellytykset olemassa, henkilö voidaan ottaa tarkkailuun sairaalaan. Tarkkailuun ottaminen edellyttää aikaisintaan kolme päivää aikaisemmin laadittua tarkkailulähetettä. Lisäksi edellytetään, että henkilön tarkkailuun ottavassa sairaalassa työskentelevä virkasuhteinen lääkäri katsoo, että tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisen edellytykset ovat todennäköisesti olemassa.
Viimeistään neljäntenä päivänä tarkkailuun ottamispäivän jälkeen tarkkailusta vastaavan lääkärin on annettava tarkkailuun otetusta kirjallinen tarkkailulausunto. Jos tarkkailusta vastaava lääkäri on esteellinen tai estynyt, lausunnon antaa sairaalan muu lääkäri. Tarkkailulausunnon tulee sisältää perusteltu kannanotto siitä, ovatko edellytykset hoitoon määräämiseen tahdosta riippumatta olemassa.
Jos tarkkailuaikana ilmenee, että edellytyksiä tarkkailuun otetun hoitoon määräämiseen ei ole, hänen pitämisestään tarkkailussa on heti luovuttava ja hänet poistettava sairaalasta hänen sitä halutessaan.
Ennen hoitoon määräämistä on selvitettävä tarkkailuun otetun oma mielipide. Alaikäisen tarkkailuun otetun vanhemmille, huoltajille sekä henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatuksessa alaikäinen on ollut välittömästi ennen tarkkailuun ottamista, on mahdollisuuksien mukaan varattava tilaisuus tulla joko suullisesti tai kirjallisesti kuulluksi.
Päätöksen tarkkailuun otetun määräämisestä hoitoon hänen tahdostaan riippumatta tekee sairaalan psykiatrisesta hoidosta vastaava ylilääkäri tai, jos hän on esteellinen tai estynyt, muu tehtävään määrätty ensisijaisesti psykiatrian erikoislääkäri. Päätös on tehtävä tarkkailulähetteen, tarkkailulausunnon ja sairauskertomuksen perusteella kirjallisesti viimeistään neljäntenä päivänä tarkkailuun ottamispäivän jälkeen. Päätöksen tulee sisältää perusteltu kannanotto siitä, ovatko edellytykset hoitoon määräämiseen tahdosta riippumatta olemassa. Päätös on annettava potilaalle tiedoksi viipymättä.
Hoitoon määrättyä saadaan 11 §:ssä tarkoitetun päätöksen nojalla pitää hoidossa hänen tahdostaan riippumatta enintään kolme kuukautta. Jos ennen tämän ajan päättymistä näyttää ilmeiseltä, että hoidon jatkaminen on välttämätöntä sen jälkeenkin, mutta siitä ei päästä potilaan kanssa yhteisymmärrykseen, potilaasta on annettava uusi tarkkailulausunto sen selvittämiseksi, ovatko edellytykset hoitoon määräämiseen tahdosta riippumatta edelleen olemassa. Hoidon jatkaminen tai lopettaminen on ratkaistava 11 §:ssä tarkoitetun lääkärin kirjallisella päätöksellä ennen kuin hoitoa on kestänyt kolme kuukautta. Päätös, jolla hoitoa jatketaan, on annettava potilaalle tiedoksi viipymättä ja heti alistettava hallinto-oikeuden vahvistettavaksi.
Hoidon jatkamista koskevan päätöksen nojalla potilasta saadaan pitää hoidossa hänen tahdostaan riippumatta enintään kuusi kuukautta. Tämän jälkeen on 9 a ja 10 §:ssä säädetyin tavoin selvitettävä uudelleen, ovatko edellytykset hoitoon määräämiseen tahdosta riippumatta olemassa.
Sairaalan on järjestettävä tahdosta riippumattomassa hoidossa olevalle potilaalle tämän pyynnöstä mahdollisuus saada hoitavan sairaalan ulkopuolisen, riippumattoman lääkärin arvio ja lausunto hoidon tarpeesta ennen kuin hoidon jatkamisesta tehdään päätös. Sairaalan on annettava potilaalle tieto hänen mahdollisuudestaan saada sairaalan ulkopuolisen lääkärin arvio. Ulkopuolisen lääkärin on oltava virkasuhteessa oleva psykiatrian erikoislääkäri tai muu virkasuhteessa oleva laillistettu lääkäri, joka on perehtynyt psykiatriaan.
Sairaala kutsuu ulkopuolisen lääkärin tutkimaan potilaan ja antamaan lausuntonsa siitä, ovatko tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisen edellytykset edelleen olemassa. Lausunnon antamista varten sairaalan ulkopuolisella lääkärillä on oikeus tutustua tutkittavaa koskeviin potilasasiakirjoihin.
Ulkopuolisen lääkärin arvio ei sido tarkkailulausunnon laativaa eikä päätöksen tekevää lääkäriä, mutta siinä esitetyt näkemykset on otettava huomioon päätöstä tehtäessä. Jos ulkopuolisen lääkärin arvio poikkeaa tarkkailulausunnon johtopäätöksestä, on tarkkailulausunnossa ja hoidon jatkamispäätöksessä perusteltava, miksi ratkaisu poikkeaa ulkopuolisen lääkärin arviosta.
Henkilö voidaan määrätä tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon vain: 1) jos hänen todetaan olevan mielisairas; 2) jos hän mielisairautensa vuoksi on hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toimittamatta jättäminen olennaisesti pahentaisi hänen mielisairauttaan tai vakavasti vaarantaisi hänen terveyttään tai turvallisuuttaan taikka muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta; ja 3) jos mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäviksi tai ovat riittämättömiä.
Alaikäinen voidaan määrätä tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon myös, jos hän on vakavan mielenterveydenhäiriön vuoksi hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toimittamatta jättäminen olennaisesti pahentaisi hänen sairauttaan tai vakavasti vaarantaisi hänen terveyttään tai turvallisuuttaan taikka muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta ja jos mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäviksi.
Edellä 1 ja 2 momentin nojalla hoidettavana olevan alaikäisen hoito tulee järjestää yksikössä, jolla on edellytykset ja valmiudet hoitaa häntä. Alaikäistä tulee hoitaa erillään aikuisista, jollei katsota olevan alaikäisen edun mukaista menetellä toisin.
4.5.2018 Lapsi tai hänen vanhempansa eivät halua tarpeelliseksi katsomaasi tutkimusta tai hoitoa. Miten menettelet? Mitä tulee ottaa huomioon lakien ja asetusten näkökul
2017-02-03 Alaikäinen tarvitsee hoitoa, mutta ei sitä halua - miten lastenpsykiatri toimii ja mitä hänen tulee tietää laista ja asetuksista ? (3 p)
2015-10-16 Lapsi ja/tai hänen vanhempansa eivät halua tarpeelliseksi arvioimaasi hoitoa. - Miten menettelet? Mitä Sinun tulee tietää laista ja asetuksista? (3 p)
2013-10-11 Jos alaikäinen tarvitsee hoitoa, mutta ei sitä halua - mitä lastenpsykiatrin tulee tietää laista ja asetuksista ? (3 p)
Kaikki kysymykset (7)
2/2026 Alaikäisen tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisen edellytykset mielenterveyslain mukaan. (6p)
1/2024 Mielenterveyslain mukaiseen tahdosta riippumattomaan hoitoon määrääminen alaikäisillä: Prosessin vaiheet ja niihin liittyvät asiakirjat (6 p).
3/2021 Alaikäisen tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisen asiakirjat ja niiden täyttö (6p.)
4.5.2018 Lapsi tai hänen vanhempansa eivät halua tarpeelliseksi katsomaasi tutkimusta tai hoitoa. Miten menettelet? Mitä tulee ottaa huomioon lakien ja asetusten näkökul
2017-02-03 Alaikäinen tarvitsee hoitoa, mutta ei sitä halua - miten lastenpsykiatri toimii ja mitä hänen tulee tietää laista ja asetuksista ? (3 p)
2015-10-16 Lapsi ja/tai hänen vanhempansa eivät halua tarpeelliseksi arvioimaasi hoitoa. - Miten menettelet? Mitä Sinun tulee tietää laista ja asetuksista? (3 p)
2013-10-11 Jos alaikäinen tarvitsee hoitoa, mutta ei sitä halua - mitä lastenpsykiatrin tulee tietää laista ja asetuksista ? (3 p)
Alaikäisen asema ja päätösvalta hoidossaLainsäädäntö ja alaikäisen oikeudellinen asema1,3 %0,8 %kysytty 1× 2019–26 · 2× kaikkiaan · viimeksi 2024
Mitä kysytään
Päätösvalta, kompetenssi ja huoltajan rooli1,3 %kysytty 1× 2019–26 · 2× kaikkiaan LakiOppikirjaRutter
📖 Rutter, luku 19 › The child's right to consent to treatment, s. 243–244
📖 Rutter, luku 43 › Consent, s. 562–563
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 6 §, 1. kappale
Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 6 §, 2. kappale
Jos täysi-ikäinen potilas ei mielenterveydenhäiriön, kehitysvammaisuuden tai muun syyn vuoksi pysty päättämään hoidostaan, potilaan laillista edustajaa taikka lähiomaista tai muuta läheistä on ennen tärkeän hoitopäätöksen tekemistä kuultava sen selvittämiseksi, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Jos tästä ei saada selvitystä, potilasta on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 6 §, 3. kappale
Tapauksissa, joita 2 momentissa tarkoitetaan, tulee hoitoon saada potilaan laillisen edustajan taikka lähiomaisen tai muun läheisen suostumus. Laillisen edustajan, lähiomaisen ja muun läheisen tulee suostumusta antaessaan ottaa huomioon potilaan aiemmin ilmaisema tahto tai, jos hoitotahtoa ei ole ilmaistu, hänen henkilökohtainen etunsa. Jos laillinen edustaja, lähiomainen tai muu läheinen kieltää hoidon antamisen tai hoitotoimenpiteen tekemisen potilaalle, potilasta on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä suostumisesta kieltäytyvän henkilön kanssa muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Jos laillisen edustajan, lähiomaisen tai muun läheisen näkemykset hoidosta eroavat toisistaan, potilasta on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 6 §, 4. kappale
Potilaan tahdosta riippumatta annettavasta hoidosta on voimassa, mitä siitä mielenterveyslaissa, päihdehuoltolaissa (41/86), tartuntatautilaissa ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/77) säädetään.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 7 §, 1. kappale
Alaikäisen potilaan mielipide hoitotoimenpiteeseen on selvitettävä silloin, kun se on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista. Jos alaikäinen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 9 §, 2. kappale
Potilaan laillisella edustajalla taikka lähiomaisella tai muulla läheisellä on 6 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa oikeus saada kuulemista ja suostumuksen antamista varten tarpeelliset tiedot potilaan terveydentilasta.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 9 §, 4. kappale
Jos alaikäinen potilas ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee päättämään hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 9 §, 5. kappale
Edellä 5 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu selvitys on 7 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa annettava alaikäisen potilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 9 §, 6. kappale
Alaikäisen tai 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun potilaan huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei ole oikeutta kieltää potilaan henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi annettavaa tarpeellista hoitoa.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 4 §, 1. kappale
Lapsen huoltajan on turvattava lapsen kehitys ja hyvinvointi siten kuin 1 §:ssä säädetään. Tässä tarkoituksessa huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, koulutuksesta, asuinpaikasta, harrastuksista sekä muista henkilökohtaisista asioista.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 4 §, 2. kappale
Ennen kuin huoltaja tekee päätöksen lapsen henkilökohtaisessa asiassa, hänen tulee keskustella asiasta lapsen kanssa, jos se lapsen ikään ja kehitystasoon sekä asian laatuun nähden on mahdollista. Päätöstä tehdessään hänen on otettava huomioon lapsen mielipide ja toivomukset.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 4 §, 3. kappale
Huoltajan on kerrottava lapselle lasta koskevista päätöksistä ja muista lapsen elämään vaikuttavista asioista lapsen ikään ja kehitystasoon nähden sopivalla tavalla.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 5 §, 1. kappale
Lapsen huoltajat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset, jollei toisin ole säädetty tai määrätty.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 5 §, 2. kappale
Jos joku huoltajista ei matkan, sairauden tai muun syyn vuoksi voi osallistua lasta koskevan päätöksen tekemiseen ja ratkaisun viivästymisestä aiheutuisi haittaa, ei hänen suostumuksensa asiassa ole tarpeen. Asiasta, jolla on huomattava merkitys lapsen tulevaisuuden kannalta, voivat huoltajat kuitenkin päättää vain yhdessä, jollei lapsen etu ilmeisesti muuta vaadi.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 34 §, 1. kappale
Kun alaikäinen henkilö on terveydenhuollon asiakkaana, on palvelutapahtumakohtaisesti kirjattava tieto siitä, onko alaikäinen ollut kykenevä itse päättämään hoidostaan potilaslain 7 §:n tarkoittamalla tavalla. Merkinnöistä tulee käydä ilmi myös, salliiko hoidostaan päättämään kykenevä alaikäinen potilas terveydentilaansa tai kyseistä hoitoa koskevien tietojen antamisen hänen huoltajalleen, muulle lailliselle edustajalleen tai muulle tiedonsaantiin oikeutetulle vai onko hän 51 §:n 1 momentin mukaisesti kieltänyt tietojen antamisen.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 34 §, 2. kappale
Alle 12-vuotiaan lapsen ollessa asiakkaana tietojärjestelmä voi tuottaa oletusarvoisesti asiakirjoille tiedon, ettei lapsi ole ollut kykenevä päättämään hoidostaan. Terveydenhuollon ammattihenkilön on tarvittaessa muutettava tieto, jos lapsi on kykenevä päättämään hoidostaan.
3/2024 Kuka päättää tai ketkä päättävät lastenpsykiatrisesta hoidosta ja mitkä seikat siihen vaikuttavat? Lapsen päätöksentekokompetenssi eri tilanteissa ja hoitopäätö
2017-04-28 Lapsen asema potilaana ja mielenterveyspalvelujen käyttäjänä (3 p)
Kaikki kysymykset (2)
3/2024 Kuka päättää tai ketkä päättävät lastenpsykiatrisesta hoidosta ja mitkä seikat siihen vaikuttavat? Lapsen päätöksentekokompetenssi eri tilanteissa ja hoitopäätö
2017-04-28 Lapsen asema potilaana ja mielenterveyspalvelujen käyttäjänä (3 p)
Tiedot, salassapito ja potilasasiakirjatLainsäädäntö ja alaikäisen oikeudellinen asema2,6 %0,9 %kysytty 2× 2019–26 · 2× kaikkiaan · viimeksi 2021
Mitä kysytään
Tietojen luovutus ja salassapito1,3 %kysytty 1× 2019–26 · 1× kaikkiaan LakiOppikirja
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 13 §, 2. kappale
Terveydenhuollon ammattihenkilö tai muu terveydenhuollon toimintayksikössä työskentelevä taikka sen tehtäviä suorittava henkilö ei saa ilman potilaan kirjallista suostumusta antaa sivulliselle potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja. Jos potilaalla ei ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, tietoja saa antaa hänen laillisen edustajansa kirjallisella suostumuksella. Sivullisella tarkoitetaan tässä laissa muita kuin asianomaisessa toimintayksikössä tai sen toimeksiannosta potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuvia henkilöitä. Salassapitovelvollisuus säilyy palvelussuhteen tai tehtävän päättymisen jälkeen.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 13 §, 3. kappale
Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, saadaan antaa: 1) potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja, jos tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen on laissa erikseen nimenomaisesti säädetty; 2) potilaan tutkimuksen ja hoidon järjestämiseksi tarpeellisia tietoja toiselle terveydenhuollon toimintayksikölle tai terveydenhuollon ammattihenkilölle sekä yhteenveto annetusta hoidosta potilaan hoitoon lähettäneelle terveydenhuollon toimintayksikölle tai terveydenhuollon ammattihenkilölle ja potilaan hoidosta vastaavaksi lääkäriksi mahdollisesti nimetylle lääkärille potilaan tai hänen laillisen edustajansa suullisen suostumuksen tai asiayhteydestä muuten ilmenevän suostumuksen mukaisesti; 3) potilaan tutkimuksen ja hoidon järjestämiseksi tai toteuttamiseksi välttämättömiä tietoja toiselle suomalaiselle tai ulkomaiselle terveydenhuollon toimintayksikölle tai terveydenhuollon ammattihenkilölle, jos potilaalla ei ole mielenterveydenhäiriön, kehitysvammaisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä eikä hänellä ole laillista edustajaa, taikka jos suostumusta ei voida saada potilaan tajuttomuuden tai muun siihen verrattavan syyn vuoksi; 4) tajuttomuuden tai muun siihen verrattavan syyn vuoksi hoidettavana olevan potilaan lähiomaiselle tai muulle hänen läheiselleen tieto potilaan henkilöstä ja hänen terveydentilastaan, jollei ole syytä olettaa, että potilas kieltäisi näin menettelemästä; sekä 5) kuolleen henkilön elinaikana annettua terveyden- ja sairaanhoitoa koskevia tietoja perustellusta kirjallisesta hakemuksesta sille, joka tarvitsee tietoja tärkeiden etujensa tai oikeuksiensa selvittämistä tai toteuttamista varten siltä osin kuin tiedot ovat välttämättömiä etujen tai oikeuksien selvittämiseksi tai toteuttamiseksi; luovutuksensaaja ei saa käyttää tai luovuttaa tietoja edelleen muuhun tarkoitukseen.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 13 §, 4. kappale
Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, terveydenhuollon ammattihenkilö tai muu terveydenhuollon toimintayksikössä työskentelevä taikka sen tehtäviä suorittava henkilö saa salassapitovelvollisuuden estämättä ilmoittaa poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot, jos henkilö tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan on saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 13 §, 6. kappale
Edellä 3 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla asiayhteydestä ilmenevällä suostumuksella tarkoitetaan muuta kuin kirjallisesti tai suullisesti annettua suostumusta, jonka potilas on antanut vapaaehtoisesti tietoisena tietojen luovuttamisesta, luovutuksensaajasta, luovutettavista tiedoista sekä luovutettavien tietojen käyttötarkoituksesta ja luovuttamisen merkityksestä.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 51 §, 1. kappale
Jos terveydenhuollossa alaikäinen potilas ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee päättämään hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää potilastietojensa antaminen huoltajalleen, muulle lailliselle edustajalleen tai muulle tiedonsaantiin oikeutetulle henkilölle.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 51 §, 2. kappale
Sosiaalihuollossa alaikäinen voi ottaen huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa sekä asian laatu painavasta syystä kieltää antamasta itseään koskevia tietoja huoltajalleen, muulle lailliselle edustajalleen tai muulle tiedonsaantiin oikeutetulle henkilölle, jollei se ole selvästi alaikäisen edun vastaista. Jos alaikäinen tai hänen laillinen edustajansa ovat asianosaisena sosiaalihuoltoa koskevassa asiassa, laillisella edustajalla on kuitenkin oikeus tiedonsaantiin. Tiedonsaannista säädetään julkisuuslain 11 §:ssä.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 54 §, 1. kappale
Terveydenhuollon palvelunantajalla on oikeus saada ja käyttää muiden terveydenhuollon palvelunantajien potilastietoja potilaan terveyspalvelun järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Tiedonsaantioikeuden edellytyksenä on asiakkaan antama luovutuslupa. Luovutuslupa koskee kaikkia potilaan potilastietoja, ja sen laajuutta voi rajata kieltojen avulla. Uudenmaan maakunnassa potilasta hoitavalla hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän terveyspalveluja järjestävällä ja toteuttavalla viranomaisella ja sen lukuun toimivalla on kuitenkin oikeus salassapitosäännösten estämättä saada ja käyttää toisen Uudenmaan maakunnan hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän terveyspalvelujen järjestämisestä vastaavan toimivaltaisen viranomaisen potilastietoja potilaan hoidon edellyttämässä laajuudessa, ja potilaalla on oikeus kieltää tietojensa luovuttaminen. Reseptikeskukseen tallennettujen lääkemääräysten ja muiden lääkehoitoa koskevien merkintöjen luovuttamisesta säädetään lääkemääräyslain 13 §:ssä.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 54 §, 3. kappale
Terveydenhuollon palvelunantajalla on oikeus saada ja käyttää muiden terveydenhuollon palvelunantajien potilastietoja potilaan terveyspalvelun järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Tiedonsaantioikeuden edellytyksenä on asiakkaan antama luovutuslupa. Luovutuslupa koskee kaikkia potilaan potilastietoja, ja sen laajuutta voi rajata kieltojen avulla. Reseptikeskukseen tallennettujen lääkemääräysten ja muiden lääkehoitoa koskevia merkintöjen luovuttamisesta säädetään lääkemääräyslain 13 §:ssä.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 54 §, 4. kappale
Jos potilaalla ei ole muistisairauden, mielenterveyden häiriön, kehitysvammaisuuden tai vastaavan syyn takia edellytyksiä arvioida annettavan luovutusluvan merkitystä eikä hänellä ole laillista edustajaa taikka jos luovutuslupaa ei voida saada potilaan tajuttomuuden tai muun siihen verrattavan syyn vuoksi, on palvelunantajalla salassapitosäännösten estämättä oikeus saada ja käyttää muiden terveydenhuollon palvelunantajien välttämättömiä potilastietoja potilaan välttämättömän terveyspalvelun järjestämiseksi tai toteuttamiseksi ilman potilaan antamaa luovutuslupaa.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 54 §, 5. kappale
Tiedonsaantioikeus toteutetaan ensisijaisesti valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen välityksellä. Jos tiedonsaantioikeutta ei ole mahdollista toteuttaa valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen välityksellä, voidaan se toteuttaa muulla tavoin.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 54 §, 6. kappale
Palvelunantaja saa omasta aloitteestaan tai ulkomaalaisen terveydenhuollon palvelunantajan pyynnöstä luovuttaa välttämättömiä potilastietoja potilaan terveyspalvelun järjestämiseksi tai toteuttamiseksi, jos potilaalla ei ole muistisairauden, mielenterveyden häiriön, kehitysvammaisuuden tai vastaavan syyn takia edellytyksiä arvioida annettavan luovutusluvan merkitystä eikä hänellä ole laillista edustajaa taikka jos luovutuslupaa ei voida saada potilaan tajuttomuuden tai muun siihen verrattavan syyn vuoksi.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 54 §, 7. kappale
Terveydenhuollon palvelunantaja saa luovuttaa potilaan tutkimuksen ja hoidon järjestämiseksi välttämättömiä potilastietoja sekä yhteenvedon annetusta hoidosta potilaan kanssa sovitulle terveydenhuollon palvelunantajalle.
Jonkin seuraavista tahoista palveluksessa tai luottamustoimessa oleva, vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiva sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan hyvinvointialueelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä: 1) sosiaali- ja terveydenhuolto tai lasten päivähoito; 2) opetustoimi; 3) nuorisotoimi; 4) poliisitoimi; 5) Rikosseuraamuslaitos; 6) palo- ja pelastustoimi; 7) sosiaalipalvelujen, lasten päivähoidon tai terveydenhuollon palvelujen tuottaja; 8) opetuksen tai koulutuksen järjestäjä; 9) seurakunta tai muu uskonnollinen yhdyskunta; 10) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 3 §:ssä tarkoitettu vastaanottokeskus tai järjestelykeskus; 11) hätäkeskustoimintaa harjoittava yksikkö; 12) koululaisten aamu- tai iltapäivätoimintaa harjoittava yksikkö; 13) Tulli; 14) rajavartiolaitos; 15) ulosottoviranomainen; 16) Kansaneläkelaitos.
Edellä 1 momentissa tarkoitetuilla henkilöillä on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu: 1) rikoslain (39/1889) 20 luvussa seksuaalirikoksena rangaistavaksi säädetty teko; tai 2) sellainen rikoslain 21 luvussa henkeen ja terveyteen kohdistuvana rikoksena rangaistavaksi säädetty teko, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta.
Sen estämättä, mitä 1 ja 3 momentissa säädetään, on voimassa, mitä rippiin tai muuhun sielunhoitoon liittyvästä salassapitovelvollisuudesta erikseen säädetään tai määrätään.
2/2021 Kenellä on oikeus saada lastenpsykiatriseen hoitoon liittyviä tietoja, mitä tietoja ja miksi? Pohdi tietojen luovutusta seuraaville tahoille ja nimeä keskeiset
Potilasasiakirjojen laatiminen1,3 %kysytty 1× 2019–26 · 1× kaikkiaan LakiOppikirja
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 12 §, 1. kappale
Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee merkitä potilasasiakirjoihin potilaan hoidon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan turvaamiseksi tarpeelliset tiedot. Terveydenhuollon toimintayksikön ja itsenäisesti ammattiaan harjoittavan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee säilyttää potilasasiakirjat sekä tutkimuksessa ja hoidossa syntyvät biologista materiaalia sisältävät näytteet ja elinmallit potilaan hoidon järjestämisen ja toteuttamisen, hoitoon liittyvien mahdollisten korvausvaatimusten ja tieteellisen tutkimuksen edellyttämä aika. Potilasasiakirjat, näytteet ja mallit tulee hävittää välittömästi sen jälkeen, kun niiden säilyttämiselle ei ole edellä tarkoitettua perustetta.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 12 §, 2. kappale
Potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja 1 momentissa tarkoitettujen näytteiden ja mallien säilyttämisestä sekä käyttötarkoituksen perusteella määräytyvistä säilytysajoista säädetään tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Potilasasiakirjoja, näytteitä ja malleja saa säilyttää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetyn säilytysajan päätyttyä, jos se on välttämätöntä potilaan hoidon järjestämisen tai toteuttamisen kannalta. Säilyttämisen tarvetta on sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetyn säilytysajan päätyttyä arvioitava vähintään viiden vuoden välein, jollei laista tai henkilötietolain 43 §:n 2 momentissa tarkoitetusta tietosuojalautakunnan luvasta muuta johdu.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 7 §, 1. kappale
Potilasasiakirjoihin tulee merkitä potilaan hyvän hoidon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan turvaamiseksi tarpeelliset sekä laajuudeltaan riittävät tiedot. Merkintöjen tulee olla selkeitä ja ymmärrettäviä ja niitä tehtäessä saa käyttää vain yleisesti tunnettuja ja hyväksyttyjä käsitteitä ja lyhenteitä. Potilasasiakirjamerkinnöistä tulee ilmetä tietojen lähde, jos tieto ei perustu ammattihenkilön omiin tutkimushavaintoihin tai jos potilasasiakirjoihin merkitään muita kuin potilasta itseään koskevia tietoja.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 7 §, 2. kappale
Jos potilaan elämäntilanteen kartoittamisen tai muun vastaavan syyn takia hoidon kannalta on tarpeellista kirjata muun henkilön itsestään tai omasta elämäntilanteestaan kertomia yksityiskohtaisia arkaluonteisia tietoja, nämä tiedot kirjataan potilaan palvelutapahtuman asiakirjoihin kuuluvaan erilliseen asiakirjaan, jollei potilasmerkintöjen kokonaisuus huomioon ottaen ole perusteltua kirjata näitä tietoja muulla tavalla.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 12 §, 1. kappale
Potilasasiakirjoihin tehtävistä merkinnöistä tulee riittävässä laajuudessa käydä ilmi taudinmäärityksen, valitun hoidon ja tehtyjen hoitoratkaisujen perusteet. Vaikutuksiltaan ja riskeiltään erilaisten tutkimus- ja hoitomenetelmien valinnasta tulee tehdä merkinnät, joista ilmenee, millaisin perustein valittuun menetelmään on päädytty. Jokaisen toimenpiteen peruste tulee määritellä selkeästi potilasasiakirjoissa.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 12 §, 2. kappale
Potilasasiakirjoihin tehtävistä merkinnöistä tulee käydä ilmi, miten hoito on toteutettu, onko hoidon aikana ilmennyt jotakin erityistä ja millaisia hoitoa koskevia ratkaisuja sen kuluessa on tehty. Hoitoon osallistuneet on tarvittaessa kyettävä selvittämään.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 12 §, 3. kappale
Potilaalle suoritetusta leikkauksesta ja muusta toimenpiteestä tulee laatia leikkaus- tai toimenpidekertomus, joka sisältää riittävän yksityiskohtaisen kuvauksen toimenpiteen suorittamisesta ja sen aikana tehdyistä havainnoista. Kertomuksessa tulee esittää perustelut toimenpiteen aikana tehdyille ratkaisuille.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 12 §, 4. kappale
Tiedot potilaaseen pysyvästi asetetuista proteeseista, implanteista, hampaiden täytemateriaaleista ja muista materiaaleista tulee merkitä potilasasiakirjoihin sellaisella tarkkuudella, että ne ovat myöhemmin tunnistettavissa.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 12 §, 5. kappale
Kaikki annetut lääkemääräykset, lääkärinlausunnot, sairaustodistukset, työkyvyttömyystodistukset ja muut todistukset sekä kuntoutussuunnitelma tulee merkitä potilaskertomukseen niiden antamisajankohdan mukaisesti. Sähköisessä potilastietojärjestelmässä edellä mainitut merkinnät voidaan tehdä liittämällä ne kyseiseen palvelutapahtumaan.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 12 §, 6. kappale
Jos potilaan itsemääräämisoikeutta rajoitetaan mielenterveyslain (1116/1990), päihdehuoltolain (41/1986), tartuntatautilain (1227/2016) tai muun lain nojalla, siitä tulee tehdä potilasasiakirjoihin erillinen merkintä, josta käy ilmi toimenpiteen syy, luonne ja kesto sekä arvio sen vaikutuksesta potilaan hoitoon samoin kuin toimenpiteen määränneen lääkärin ja suorittajien nimet.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 18 §, 1. kappale
Jos potilas potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa joutuu odottamaan hoitoon pääsyä, potilasasiakirjoihin tulee tehdä merkinnät viivästyksen syystä, potilaalle ilmoitetusta hoitoonpääsyajasta ja siitä, että mainitut tiedot on ilmoitettu potilaalle. Potilasasiakirjoihin merkitään myös tieto potilaan ohjaamisesta muuhun hoitopaikkaan. Jos ilmoitettu hoitoonpääsyaika muuttuu, potilasasiakirjoihin merkitään tiedot uudesta ajankohdasta, muutoksen syystä ja siitä, että muutoksesta on ilmoitettu potilaalle.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 18 §, 2. kappale
Potilasasiakirjoihin tulee tehdä merkinnät potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 5 §:ssä tarkoitetun potilaan hoitoon liittyviä seikkoja koskevan selvityksen antamisesta. Jos selvitystä ei ole annettu, peruste siihen tulee merkitä potilasasiakirjoihin.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 18 §, 4. kappale
Jos potilas haluaa ilmaista hoitoa koskevan vakaan tahtonsa tulevaisuuden varalle, tästä tulee tehdä selkeä, potilaan itsensä varmentama merkintä potilasasiakirjoihin tai liittää niihin erillinen potilaan tahdon ilmaiseva asiakirja. Potilasasiakirjoihin tulee lisäksi tehdä merkinnät siitä, että potilaalle on annettu riittävä selvitys hänen tahtonsa noudattamisen vaikutuksista. Hoitotahdon muuttamista ja peruuttamista koskeviin merkintöihin sovelletaan, mitä potilasasiakirjoissa olevan virheen korjaamisesta 20 §:ssä säädetään.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 18 §, 5. kappale
Jos potilaan hoitoa varten on saatu tietoja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 13 §:n 3 momentin 3 kohdan nojalla, tietojen luovutuksesta tulee ilmoittaa potilaalle, jos mainitussa säännöksessä tarkoitettu potilaan tajuttomuus tai muu siihen verrattava syy päättyy. Ilmoituksesta tulee ilmetä luovutetut tiedot, luovutuksen peruste sekä luovutusajankohta. Tieto potilaalle tehdystä ilmoituksesta tulee merkitä potilasasiakirjoihin.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 19 §, 1. kappale
Jos alaikäistä potilasta hoidetaan potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 7 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan, tästä tulee tehdä merkinnät potilasasiakirjoihin. Merkinnöistä tulee käydä ilmi myös, salliiko alaikäinen potilas terveydentilaansa tai kyseistä hoitoa koskevien tietojen antamisen hänen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen vai onko hän potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 9 §:n 2 momentin mukaisesti kieltänyt tietojen antamisen.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 19 §, 2. kappale
Jos täysi-ikäistä potilasta hoidetaan potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 6 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetussa tilanteessa yhteisymmärryksessä hänen laillisen edustajansa, lähiomaisensa tai muun läheisensä kanssa, tästä tulee tehdä merkintä potilasasiakirjoihin.
3/2020 Mitä otat huomioon laatiessasi potilasasiakirjoja lastenpsykiatrian poliklinikalla hoidossa olevasta lapsesta (6p)
Kaikki kysymykset (2)
2/2021 Kenellä on oikeus saada lastenpsykiatriseen hoitoon liittyviä tietoja, mitä tietoja ja miksi? Pohdi tietojen luovutusta seuraaville tahoille ja nimeä keskeiset
3/2020 Mitä otat huomioon laatiessasi potilasasiakirjoja lastenpsykiatrian poliklinikalla hoidossa olevasta lapsesta (6p)
Lastensuojelu ja ilmoitusvelvollisuusLainsäädäntö ja alaikäisen oikeudellinen asema2,0 %2,4 %kysytty 2× 2019–26 · 7× kaikkiaan · viimeksi 2024
Mitä kysytään
Sijaishuolto ja huostaanotto1,3 %kysytty 1× 2019–26 · 1× kaikkiaan LakiOppikirjaRutterZeanah
Lapsi on otettava hyvinvointialueen huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos: 1) puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä; tai 2) lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään.
Huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan kuitenkin ryhtyä vain, jos: 1) 7 luvussa tarkoitetut toimet eivät olisi lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi; ja 2) sijaishuollon arvioidaan olevan 4 §:n mukaisesti lapsen edun mukaista.
Kun lapsi on otettu huostaan, hyvinvointialueella on oikeus huostaanoton tarkoituksen toteuttamiseksi päättää lapsen olinpaikasta sekä hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta ja näiden toteuttamiseksi tarpeellisesta opetuksesta ja terveydenhuollosta.
Edellä 13 §:n 2 ja 3 momentin mukaan määräytyvä viranhaltija tai saman pykälän 1 momentissa tarkoitettu sosiaalityöntekijä taikka laitoksen johtaja päättää huostaanotetun lapsen ja tämän vanhempien sekä muiden lapselle läheisten henkilöiden välisestä yhteydenpidon rajoittamisesta siten kuin 62 ja 63 §:ssä säädetään.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa on pyrittävä yhteistoimintaan lapsen, vanhemman ja huoltajan kanssa ja ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.
Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun, kiireellisesti sijoitetun tai lain 83 §:ssä tarkoitetun väliaikaismääräyksen nojalla sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella.
Lapsi voidaan sijoittaa väliaikaisesti enintään kuudeksi kuukaudeksi myös vanhempansa tai muun huoltajansa hoidettavaksi ja kasvatettavaksi silloin, kun valmistellaan lapsen kotiin palaamista kodin ulkopuolisen sijoituksen jälkeen tai kun se on lapsen edun kannalta muusta syystä perusteltua.
Sen estämättä, mitä 3 momentissa säädetään, lapsi voidaan sijoittaa vankeusrangaistustaan suorittavan tai tutkintavankeudessa olevan vanhempansa hoidettavaksi ja kasvatettavaksi vankilan perheosastolle enintään siihen saakka, kun lapsi täyttää kaksi vuotta. Alle kolmivuotiaan lapsen sijoitus voi jatkua perheosastolla, jos lapsen etu sitä välttämättä vaatii.
📖 Rutter, luku 19 › Intervening against the parents, s. 240–243
Lastensuojelulaki 4 §, 1. kappale
Lastensuojelun on edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Lastensuojelun on pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.
Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle: 1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet; 2) mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon; 3) taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen; 4) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden; 5) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen; 6) mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; sekä 7) kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen.
Lastensuojelussa on toimittava mahdollisimman hienovaraisesti ja käytettävä ensisijaisesti avohuollon tukitoimia, jollei lapsen etu muuta vaadi. Kun sijaishuolto on lapsen edun kannalta tarpeen, se on järjestettävä viivytyksettä. Sijaishuoltoa toteutettaessa on otettava lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä.
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on valvottava lapsen edun toteutumista ja avustettava virkansa puolesta lasta tai nuorta puhevallan käytössä sekä tarvittaessa ohjattava lapsi tai nuori oikeusavun piiriin taikka huolehdittava siitä, että lapselle haetaan 22 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa edunvalvojaa.
Hyvinvointialueen tulee olla edustettuna lapsen tekemäksi ilmoitetun rangaistavan teon esitutkinnassa ja tuomioistuinkäsittelyssä sekä käsiteltäessä oppivelvollisen lapsen koulusta tai oppilaitoksesta erottamista koskevaa asiaa opetustoimesta vastaavassa toimielimessä tai oppivelvollisuuslain (1214/2020) 4 §:ssä tarkoitetun koulutuksen järjestäjän toimielimessä, jollei hyvinvointialue arvioi läsnäolon olevan ilmeisen tarpeetonta. Hyvinvointialueen tulee tarvittaessa ohjata lapsi rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaiseen sovitteluun.
Edellä 25 §:ssä tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa salassapitosäännösten estämättä myös yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä sosiaalihuoltolain 35 §:n mukaisena yhteydenottona tuen tarpeen arvioimiseksi edellyttäen, että: 1) yhteydenotto tehdään viipymättä; ja 2) yhteydenoton yhteydessä 25 §:n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitusvelvollinen henkilö ilmoittaa yhteydenottoon johtaneet syyt.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1 §, 1. kappale
Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Myös muita lapselle tärkeitä ihmissuhteita on vaalittava.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1 §, 2. kappale
Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1 §, 3. kappale
Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 9 §, 1. kappale
Tuomioistuin voi päättää, että: 1) lapsen huolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti tai yksin toiselle vanhemmalle; 2) lapsen huolto uskotaan vanhemman tai vanhempien ohella tai sijasta yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut tähän suostumuksensa; 3) vanhemmalla, joka ei ole lapsen huoltaja, tai muulla henkilöllä, joka on antanut tähän suostumuksensa, on sama oikeus kuin huoltajalla saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja viranomaisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta joko kaikissa tai päätöksessä määrätyissä asioissa.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 9 §, 2. kappale
Lisäksi tuomioistuin voi päättää, että: 1) lapsen tulee asua toisen vanhempansa luona, jos vanhemmat eivät asu yhdessä; 2) lapsen tulee asua 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun huoltajan luona; 3) lapsen tulee asua vuorotellen kummankin vanhempansa luona; 4) lapsen tulee asua vuorotellen vanhempiensa tai toisen vanhempansa ja 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun huoltajan luona; 5) lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 9 §, 3. kappale
Jos vanhemmat tai toinen heistä ovat lapsensa huoltajia, tuomioistuin voi uskoa lapsen huollon 1 momentin 2 kohdan mukaisesti vanhemman tai vanhempien sijasta yhdelle tai useammalle henkilölle vain, jos tähän on lapsen kannalta erittäin painavia syitä.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 9 §, 4. kappale
Tuomioistuin voi tarvittaessa antaa määräyksiä huoltajan tehtävistä, oikeuksista ja velvollisuuksista sekä, jos lapsella on kaksi tai useampia huoltajia, tuomioistuin voi päättää tehtävien jaosta huoltajien kesken.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 11 §, 1. kappale
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa on selvitettävä ja otettava huomioon lapsen omat toivomukset ja mielipide sikäli kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 11 §, 2. kappale
Lapsen mielipide on selvitettävä hienovaraisesti ja ottaen huomioon lapsen kehitystaso sekä siten, ettei siitä aiheudu haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa välisille suhteille. Lapselle on selostettava mielipiteen selvittämisen tarkoitus ja selvittämiseen liittyvä menettely.
2015-02-06 Lastenpsykiatrin tehtävät huoltajuuskiistassa. Vertaile erilaisia huoltajuuden malleja ja asumisratkaisuja lasten kannalta. (3 p)
2006-01-20 Lasten asema huoltajuuskiistassa. Laadi vuokaavio alkaen vanhempien eropäätöksestä ja päättyen lasten huoltajuuden ratkaisuun. Vertaile erilaisia huoltajuude
Lausunnot ja todistelu oikeudessa0,0 %kysytty 0× 2019–26 · 1× kaikkiaan OppikirjaRutter
📖 Rutter, luku 49 › Juvenile justice systems: a global perspective, s. 636–638
📖 Rutter, luku 49 › A developmental understanding of juvenile delinquency, s. 638–639
📖 Rutter, luku 49 › The mental health of juvenile offenders, s. 639–640
📖 Rutter, luku 49 › Forensic psychiatric assessment of juveniles, s. 640–642
📖 Rutter, luku 49 › Interventions, s. 642–644
📖 Rutter, luku 49 › Professional considerations, s. 644
📖 Rutter, luku 20 › Outline of present case involving allegations of sexual abuse 1, s. 251–252
📖 Rutter, luku 20 › Research findings/major principles, s. 252–255
📖 Rutter, luku 20 › Scientific analysis of the facts of the case, s. 255–259
Kysymykset
2010-04-23 Seksuaaliseen kaltoinkohteluun liittyvien lastenpsykiatristen lausuntojen laadinta ja todistelu oikeudessa
Kaikki kysymykset (3)
2015-02-06 Lastenpsykiatrin tehtävät huoltajuuskiistassa. Vertaile erilaisia huoltajuuden malleja ja asumisratkaisuja lasten kannalta. (3 p)
2010-04-23 Seksuaaliseen kaltoinkohteluun liittyvien lastenpsykiatristen lausuntojen laadinta ja todistelu oikeudessa
2006-01-20 Lasten asema huoltajuuskiistassa. Laadi vuokaavio alkaen vanhempien eropäätöksestä ja päättyen lasten huoltajuuden ratkaisuun. Vertaile erilaisia huoltajuude
Palvelujärjestelmä, porrastus ja hoitoon pääsyPalvelujärjestelmä, yhteistyö ja ehkäisevä työ1,4 %3,1 %kysytty 2× 2019–26 · 12× kaikkiaan · viimeksi 2022
Mitä kysytään
Porrastus, työnjako ja palvelujärjestelmän kehittäminen1,4 %kysytty 2× 2019–26 · 9× kaikkiaan Käypä hoitoOppikirjaRutter
1/2022 Pandemiatilanteen vaikutus lasten mielenterveyteen a) yksilönäkökulma (2p) b) perhenäkökulma (1p) c) vaikutus palvelujärjestelmään (1p) d) pohdi miten tulisi v
2/2019 Lastenpsykiatristen palvelujen kysynnän kasvun taustalla vaikuttavat tekijät – miten puutun ilmiöön?
2016-04-29 Soten uudistu on tulossa. Perustele, miten järjestäisit lastenpsykiatrian uusiutuvassa palvelujärjestelmässä. (3 p)
2012-02-03 Mitkä mielestäsi ovat terveydenhuollon lastenpsykiatrisen palvelujärjestelmän keskeisimmät ongelmat. Perustele näkemyksesi. (3 p)
2011-02-04 Lasten psyykkisten häiriöiden tutkimuksen ja hoidon porrastus Suomessa. Miten järjestelmä toimii ja miten sitä tulisi kehittää ? Perustele näkemyksiäsi ja ehdot
2010-10-15 Käytöshäiriö- miten tutkit ja hoidat? Hoidon porrastus
2010-04-23 Lastenpsykiatria ja kouluterveydenhuollon kehittäminen
2007-01-19 Ruumiillisen sairauden merkitys psyykkiselle kehitykselle lapsuusiässä. Kuvaile miten järjestäisit lastenpsykiatriset palvelut lastentautien yksikölle suomalais
2006-04-21 Tutkimuksen ja hoidon porrastus sekä yhteistyö lasten ja lapsiperheiden mielenterveystyössä ja erikoissairaanhoidossa. Miten järjestelmä toimii Suomessa tällä
Perusterveydenhuolto, neuvola ja kouluterveydenhuolto0,0 %kysytty 0× 2019–26 · 3× kaikkiaan LakiOppikirjaRutterZeanah
📖 Rutter, luku 48 › Generalist primary health settings, s. 623–624
📖 Rutter, luku 48 › Core roles of primary health care for child and adolescent mental health, s. 624
📖 Rutter, luku 48 › Child and adolescent mental health problems in nonspecialist primary care settings, s. 624–625
📖 Rutter, luku 48 › Identification of mental health problems in primary care, s. 625–627
📖 Rutter, luku 48 › Delivering interventions, partnerships, and coordinated care, s. 627–629
📖 Rutter, luku 48 › Prevention and early intervention, s. 629–631
📖 Rutter, luku 48 › Building capacity in the front line, s. 631
📖 Zeanah, luku 36 Infant Mental Health in Primary Care
Terveydenhuoltolaki 15 §, 1. kappale
Hyvinvointialueen on järjestettävä alueensa raskaana olevien naisten, lasta odottavien perheiden sekä alle oppivelvollisuusikäisten lasten ja heidän perheidensä neuvolapalvelut.
Neuvolapalveluihin sisältyvät: 1) sikiön terveen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin sekä raskaana olevan ja synnyttäneen naisen terveyden määräajoin toteutettava ja yksilöllisen tarpeen mukainen seuranta ja edistäminen; 2) lapsen terveen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta ensimmäisen ikävuoden aikana keskimäärin kuukauden välein ja sen jälkeen vuosittain sekä yksilöllisen tarpeen mukaisesti; 3) lapsen suun terveydentilan seuranta vähintään joka toinen vuosi; 4) vanhemmuuden ja perheen muun hyvinvoinnin tukeminen; 5) lapsen kodin ja muun kasvu- ja kehitysympäristön sekä perheen elintapojen terveellisyyden edistäminen; 6) lapsen ja perheen erityisen tuen ja tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen sekä lapsen ja perheen tukeminen ja tarvittaessa tutkimuksiin tai hoitoon ohjaaminen.
Hyvinvointialueen tulee laatia alueellinen neuvolasuunnitelma valtuustokausittain hyvinvointialueen vastuulla olevien neuvolapalvelujen toteuttamiseksi. Suunnitelma hyväksytään hyvinvointialueen aluevaltuustossa tai Helsingin kaupungin osalta valtuustossa, ja se on tarkistettava tarvittaessa. Alueellinen neuvolasuunnitelma tulee liittää lastensuojelulain 12 §:n 3 momentissa tarkoitettuun alueelliseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan tai Helsingin kaupungin osalta kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan.
Perusopetuksen oppilaiden kouluterveydenhuollon palveluihin sisältyvät: 1) kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta kolmen vuoden välein; 2) vuosiluokittain oppilaan kasvun ja kehityksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen; 3) oppilaan vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen; 4) oppilaan suun terveydenhuolto, johon sisältyvät suun terveystarkastukset vähintään kolme kertaa ja yksilöllisen tarpeen mukaisesti; 5) oppilaan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen sekä pitkäaikaisesti sairaan lapsen omahoidon tukeminen yhteistyössä muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa sekä tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaaminen; 6) oppilaan terveydentilan toteamista varten tarpeelliset erikoistutkimukset.
Se hyvinvointialue, jonka alueella oppilaan kotikuntalain (201/1994) 2 §:ssä tarkoitettu kotikunta sijaitsee, vastaa oppilaan ja tarpeellisen saattajan kouluterveydenhuoltoon liittyvästä matkasta aiheutuvista kohtuullisista kustannuksista, jos matkaa ei ole mahdollista yhdistää koulumatkaan.
Jos 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetut erikoistutkimukset on hankittu kouluterveydenhuollon piiriin kuuluvalle oppilaalle, jonka kotikuntalain 2 §:ssä tarkoitettu kotikunta ei sijaitse sen hyvinvointialueen alueella, jossa hänen koulunsa sijaitsee, on hyvinvointialueen, jonka alueella oppilaan kotikunta sijaitsee, suoritettava erikoistutkimuksen hankkineelle hyvinvointialueelle korvaus tutkimuksesta sekä oppilaan ja tarpeellisen saattajan matkasta aiheutuneista kohtuullisista kustannuksista.
Hyvinvointialueen on järjestettävä alueensa asukkaiden mielenterveyden hoito, johon kuuluu: 1) terveydenhuollon palveluihin sisältyvä mielenterveyttä suojaaviin ja sitä vaarantaviin tekijöihin liittyvä ohjaus ja neuvonta sekä tarpeenmukainen yksilön, perheen ja muiden läheisten psykososiaalinen tuki ja sen yhteensovittaminen; 2) mielenterveyden häiriöiden ehkäiseminen, tutkimus, hoito ja lääkinnällinen kuntoutus monimuotoisina palveluina.
Mielenterveyden hoitoa saavalle potilaalle on turvattava hänen tarvitsemansa terveyden- ja sairaanhoidon kokonaisuus. Mielenterveyden hoitoa on toteutettava myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Potilaan siirtyessä terveydenhuollon toimintayksiköstä toiseen tai sosiaalihuollon laitos- tai asumispalveluihin on turvattava tarpeenmukaisen hoidon jatkuvuus.
Mielenterveyden hoito on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa sekä hyvinvointialueella ja kunnissa tehtävän mielenterveyden edistämisen kanssa.
Aluehallintovirastojen tulee järjestää vuosittain lasten ja nuorten mielenterveyden hoidon ja sosiaalihuollon mielenterveystyön työnjaon kehittämiseksi alueelliset yhteistyökokoukset.
Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut hyvinvointialueen sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön taikka perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavan erikoissairaanhoidon toimintayksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kuuden viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut hyvinvointialueen sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön.
Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä alle 23-vuotiaille hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu, jolleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä.
1/2022 Pandemiatilanteen vaikutus lasten mielenterveyteen a) yksilönäkökulma (2p) b) perhenäkökulma (1p) c) vaikutus palvelujärjestelmään (1p) d) pohdi miten tulisi v
2/2019 Lastenpsykiatristen palvelujen kysynnän kasvun taustalla vaikuttavat tekijät – miten puutun ilmiöön?
2016-04-29 Soten uudistu on tulossa. Perustele, miten järjestäisit lastenpsykiatrian uusiutuvassa palvelujärjestelmässä. (3 p)
2015-04-24 Perusterveydenhuollon mahdollisuudet lasten psyykkisten häiriöiden ennaltaehkäisyssä ja hoidossa
2012-02-03 Mitkä mielestäsi ovat terveydenhuollon lastenpsykiatrisen palvelujärjestelmän keskeisimmät ongelmat. Perustele näkemyksesi. (3 p)
2011-02-04 Lasten psyykkisten häiriöiden tutkimuksen ja hoidon porrastus Suomessa. Miten järjestelmä toimii ja miten sitä tulisi kehittää ? Perustele näkemyksiäsi ja ehdot
2010-10-15 Käytöshäiriö- miten tutkit ja hoidat? Hoidon porrastus
2010-04-23 Lastenpsykiatria ja kouluterveydenhuollon kehittäminen
2009-04-24 Hoitotakuu lastenpsykiatriassa. (3 p)
2009-04-24 Miten neuvolassa/terveyskeskuksessa tulee arvioida alle 5-vuotiaan lapsen mielenterveyttä? (3 p)
2007-01-19 Ruumiillisen sairauden merkitys psyykkiselle kehitykselle lapsuusiässä. Kuvaile miten järjestäisit lastenpsykiatriset palvelut lastentautien yksikölle suomalais
2006-04-21 Tutkimuksen ja hoidon porrastus sekä yhteistyö lasten ja lapsiperheiden mielenterveystyössä ja erikoissairaanhoidossa. Miten järjestelmä toimii Suomessa tällä
Yhteistyö verkoston ja sosiaalitoimen kanssaPalvelujärjestelmä, yhteistyö ja ehkäisevä työ0,7 %0,4 %kysytty 1× 2019–26 · 2× kaikkiaan · viimeksi 2024
Mitä kysytään
Yhteistyön periaatteet0,7 %kysytty 1× 2019–26 · 2× kaikkiaan Käypä hoitoOppikirja
2/2024 Mitä otat huomioon tehdessäsi yhteistyötä lapsen verkoston (3p) ja sosiaalipuolen viranomaisten kanssa (3p)?
2006-04-21 Tutkimuksen ja hoidon porrastus sekä yhteistyö lasten ja lapsiperheiden mielenterveystyössä ja erikoissairaanhoidossa. Miten järjestelmä toimii Suomessa tällä
Kaikki kysymykset (2)
2/2024 Mitä otat huomioon tehdessäsi yhteistyötä lapsen verkoston (3p) ja sosiaalipuolen viranomaisten kanssa (3p)?
2006-04-21 Tutkimuksen ja hoidon porrastus sekä yhteistyö lasten ja lapsiperheiden mielenterveystyössä ja erikoissairaanhoidossa. Miten järjestelmä toimii Suomessa tällä
Ehkäisevä mielenterveystyöPalvelujärjestelmä, yhteistyö ja ehkäisevä työ0,0 %0,7 %kysytty 0× 2019–26 · 3× kaikkiaan · viimeksi 2015
Mitä kysytään
Ehkäisyn keinot ja mahdollisuudet0,0 %kysytty 0× 2019–26 · 3× kaikkiaan Käypä hoitoLakiOppikirjaRutterZeanah
Hyvinvointialueen ja kunnan viranomaisten on yhteistyössä kehitettävä väestön elinolosuhteita siten, että ne vahvistavat mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ja ehkäisevät ennalta mielenterveyden häiriöiden syntyä.
Hyvinvointialueen ja kunnan vastuista edistää asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä säädetään lisäksi kunnan osalta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 6 §:ssä ja hyvinvointialueen osalta mainitun lain 7 §:ssä.